Ismo Hämäläinen.
Ismo Hämäläinen on yksi niistä heinolalaisista urheiluvaikuttajista, jotka ajautuivat paikkakunnalle Suomen Urheiluopiston kautta. Teot puhuvat puolestaan vaikka moni ei miehen meriittejä tuntisi. Hämäläinen aloitti Hiihtoliiton toiminnanjohtajana 1.9.2019 pestissä, joka on ollut täysin erilainen kuin edeltäjillään. Urheilussa ja yhteiskunnassa on ollut käynnissä jatkuva muutos johtuen asioista, joista ei osattu kuvitella hänen aloittaessaan työnsä.
– Muutokseen reagointi on ollut suuressa roolissa, kun korona pisti kaiken päälaelleen. Miten saa joukkueet liikkumaan terveellisesti tai miten hoitaa peruuntuneet leiritykset toisella tavalla. Säätämisen määrä on ollut koko ajan tapissa, miettii mies lähimenneisyyttä.
-Ei ole ollut samanlaisia vuosia, kuukausia tai edes viikkoja. Tästä löytyy paljon positiivistakin. Urheilujohtajien rinki on tiivistynyt. Olympiakomitean rooli on korostunut ja lajien välinen yhteistyö tiivistynyt. Hiihtoliiton toiminnassa johtokunta joutuu luomaan uusia malleja, jatkaa Hämäläinen.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen -ajattelutapa näkyy hänen tekemisissään. Hän luo kontakteja kuunnellen. Se on selkeää jatkumoa menestyksekkäältä valmentajan uralta. Ennen koronaa 70 % tekemisistä oli ennakoitua ja 30 % ennakoimatonta. Nyt se on päinvastoin. Etäjohtamisessa on haasteensa, mutta myös mahdollisuutensa.
Ismo Hämäläinen on lähtöisin Laukaan Vihtavuoresta. Paikallisen patruunatehtaan palveluksessa oli muuan Veikko Leppämäki, josta myöhemmin tuli Saarijärven Pullistuksen juoksutallin Martin Tokan yksi keulahahmo. Leppämäki järjesti kesäisin viikkokisoja, joihin Ismokin osallistui. Talvella sujuteltiin suksilla kaverin kanssa. Vanhemmat kannustivat ja hyvä kaveripiiri veti mukaan liikuntaan. Sisko Tarja on menestynyt suunnistaja. Meriitteinä mm. Venlojen viestin voitto vuodelta 1992. Ismo juoksi keskimatkoja ennätyksinään 400 m 50,44 ja 800 m 1.53,49. Vuonna 1987 hän aloitti opiskelut Vierumäellä arvaamatta mihin tie johtaa. Biomekaniikasta kiinnostunut nuorukainen jatkoi opiskeluaan Jyväskylässä liikuntatieteellisellä. Hänen tietämyksensä korkeanpaikan harjoittelusta on arvostettu korkealle.
Vuonna 2002 Reijo Jylhä pyysi Ismoa Suomen naisten hiihtomaajoukkueen valmentajaksi. Hämäläinen toimi jo aiemmin maajoukkueen testaajana saavuttaen valmennuksen luottamuksen. Neljän vuoden aikana tehty työ huomattiin myös maan rajojen ulkopuolella. Hän valmensi Saksan sprinttimaajoukkuetta vuoden verran jatkaen siitä vuodet 2007-2009 naisten hiihtomaajoukkueen valmentajana. Saksalaisten suksi kulki hänen aikakaudellaan mainiosti.
Ulkomailla valmentaminen avasi miehen näkemyksiä monella tavalla.
– Ymmärrys miksi siellä tehdään noin, kasvoi. Entisen DDR:n puolella asunut hiihtäjä kertoi, kuinka vanhemmat veivät hänet mäelle osoittaen silloisen Länsi-Saksan suuntaan sanoen: ”Pyri tuonne”. Pitää ymmärtää lähtökohdat. Kielen käyttäminen valmennuksessa vahvistui. Kysyin urheilijoilta mikä tunne? Hänen vastattuaan kysyin uudelleen. Urheilija joutui miettimään kuinka kertoisi sen helpommassa muodossa. Se oli oppimista molempiin suuntiin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ajatusmallini vahvistui noina vuosina.
Suuria tunteita oli mukana mm. vuoden 2009 MM-kisoissa Liberecissä. Suomi voitti naisten viestin ja Saksa nousi loppukirissä hopealle Claudia Nystadin ohittaessa loppumetreillä Ruotsin Charlotte Kallan. Saksan aikoihin hän valmensi myös Mona-Lisa Malvalehtoa, joka harjoitteli välillä saksalaisten kanssa.
Saksan vuosien jälkeen Hämäläinen työskenteli Aki Hintsalle. Ismo sai haastattelijan hämilleen sanomalla: -Tehtiin formuloita.
Tuijotin varmaan suu auki, kun hän tarkensi.
-Valmensin ja koulutin henkilökohtaisia valmentajia formulakuskeille.
Hämäläisen omista henkilökohtaisista valmennettavista tunnetuimmat ovat olleet Aino-Kaisa Saarinen ja juoksija Jukka Keskisalo. Molemmat hän koki hyvällä tavalla haasteellisiksi valmennettaviksi.
-Keskisalo on hirmu analyyttinen. Ajoin pyörällä mukana ja Jukka antoi palautetta tyyliin nyt ei hermota. Esitin siihen kysymyksen ja näin löydettiin vastauksia mm. hermotukseen. Kilpailun suunnittelussa Jukka oli ylivertainen. Jukka Keskisalon tarina on hieno esimerkki, kuinka hyödyntää omaa uraansa valmentajana.
Nyt Hämäläinen on mukana kahden urheilijan valmennuksessa. Siskonpoika Santeri Silvennoinen voitti taannoin yösuunnistuksen Suomen mestaruuden ja Roni Kytönen ajaa maailmalla enduroa. Valmentamisessa on kyse palautumisen ja kuormittumisen suhteesta. Biomekaniikan malli löytyi jo vuonna 1912 eikä se ole muuttunut, huomauttaa Hämäläinen.
Entäs Heinola? Hämäläinen toimi ennen Hiihtoliiton nykyistä pestiä Vierumäellä toimivan Suomen Urheiluopiston valmennuskeskuksen johtajana vuodet 2013-2019. Yhteys Vierumäkeen on ollut vahva 1980-luvulta lähtien. Heinolaan asumaan asettunut valmentava urheilujohtaja jakaa kehuja. Täällä on erittäin hyvät liikuntapaikat. On satsattu oikeisiin asioihin. Koulujen liikuntatiloihin on sijoitettu paljon rahaa. Heinolassa asuu paljon huippu-urheilun asiantuntijoita, joiden kanssa mies vaihtaa ajatuksia.
-Vuorimaan Timon kanssa jutellaan paljon.
Vuonna 1988 tämän jutun kirjoittaja istui Hämäläisen kyydissä matkalla Vierumäelle. Edessä oli ensimmäinen opiskelupäivä ja vuotta ylemmällä vuosikurssilla olevalta Ismolta sai hyviä neuvoja tulevaan. Tässä tuli ympyrä tavallaan sulkeutuneeksi. Ei arvattu asettuvamme Heinolaan molemmat.
Teksti: Risto Kalermo
Kuva: Ismo Hämäläinen
