Astun sisään bussiin. Ystävällinen kuljettaja on Virosta. Perillä nautin vasta siivotun hotellihuoneen tuoksusta ja siististi pedatusta vuoteesta. Hotellin siistijä on Filippiineiltä. Tilaan ravintolassa herkullisen ruoka-annoksen, joka vie kielen mennessään. Ruoka on intialaisen kokin loihtima ja pöytään sen minulle tarjoilee Thaimaasta kotoisin oleva tarjoilija. Toimiston ikkunasta pilkottaa suuren suomalaisen peliyhtiön pääkonttori, joka työllistää alan ulkomaisia huippuosaajia. Osaajia, jotka maksavat keskivertoa paremmista palkoistaan veroja Suomeen ja omalla osaamisellaan mahdollistavat suomalaisen yrityksen menestyksen erittäin kilpailluilla ja kasvavilla markkinoilla. Työpäivän jälkeen minua liikuttaa brasilialainen liikunnanohjaaja, jonka innostava ohjaus pitää otteessaan ja saa hien virtaamaan ilman verenmakua suussa.
Kaikkia edellä mainittuja töitä tekevät toki kantasuomalaisetkin, mutta yhä useammin näiden ammattiryhmien edustajat ovat syntyneet muualla kuin Suomessa. Maahanmuutosta puhuttaessa puhe kääntyy hyvin usein kahteen seikkaan: Maahanmuuttajat tulevat tänne ainoastaan tukien perässä ja viemään suomalaisten työpaikat. Jutun alussa mainittuihin ammatteihin, kuten siistijä, tarjoilija ja kokki löytyy nopeasti netistä hakemalla satoja avoimia työpaikkoja. Töitä on siis tarjolla, tekijät vain puuttuvat. Jos halukkaita tekijöitä ulkomailta on, miksei heitä toivotettaisi tänne avosylin vastaan kantamaan oman kortensa kekoon suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi ja osaksi yhä monikulttuurisempaa Suomea? Joukossa on varmasti niitä, jotka elävät yhteiskunnan tuilla ilman todellista syytä. Mutta niin valitettavaa kuin se onkin, on näitä tapauksia myös ihan kantasuomalaisissakin.
Asenteissa maahanmuuttajia kohtaan on paljon parannettavaa. Kielitaitoa voidaan tietyissä ammateissa perustellusti vaatia, mutta on ammatteja ja töitä, joissa suomen kielen taito ei ole niin tarpeellinen. Pidemmällä aikavälillä ja kotoutumisen kannalta hyvä tietotaito Suomen kulttuurista ja kielitaidosta on hyväksi, mutta pärjätäkseen globaalissa kilpailussa osaajista ja ahkerasta työvoimasta, on meillä Suomessa peiliin katsomisen paikka niin poliitikoilla, työnantajilla kuin ihan tavan kansalaisilla.
Jussi Varjo
Kirjoittaja on Heinolan Uutisten päätoimittaja.
