Timo Vuorimaa harjoitusleirin hiukan lämpimämmissä tunnelmissa.
Heinolan kaupungin vuoden 2021 valmentajana palkittu Timo Vuorimaa koki valintansa iloiseksi yllätykseksi. Hänet tunnetaan yhtenä valtakunnan asiantuntevimmista valmentajista, mutta toiminta laajalla sektorilla ei ole aiemmin tuonut titteliä. Vuorimaa mielletään Heinolassa erityisesti Vierumäen miehenä. Työmatkat Heinolasta opistolle ja takaisin ovat sujahtaneet usein juosten tai hiihtäen. Sitä tekee mitä opettaa pätee häneen täydellisesti.
Urheilukipinä syttyi erään kaamean heiton myötä. Radiosta kuultu Pauli Nevalan voittoheitto Tokion olympialaisissa vuonna 1964 innosti pikku-Timon tarttumaan omatekoisiin keihäisiin. Aamusta iltaan keppi lensi, mutta lopullinen laji löytyi muualta. Kotona ja kansakoulussa kannustettiin liikkumaan, mutta varsinaiseksi innoittajaksi nousi Parolan yhteiskoulun liikunnanopettaja Heikki Kantola. Myöhemmin Vuorimaata hiihtoon valmentaneesta Kantolasta tuli hänen työkaverinsa. Hiihtäjänä Timo oli tuolloin hyvässä kunnossa, mutta kauden menestys tyrehtyi lumenpuutteeseen. Suomen mestaruuskisoihin Vuorimaa ehti osallistumaan hiihdon lisäksi myös telinevoimistelusta. Lopullinen laji löytyi kuitenkin juoksusta, joka oli alkanut kulkea harjoittelun myötä.
Innostus vei opiskelemaan Jyväskylään. Vuosi oli 1974 ja innostava tiimi sai hänet kiinnostumaan valmentamisesta. Liikunnan alalla pääsi kokeilemaan ja kehittelemään valmennusmenetelmiä. Tutkimuksesta ja tiedonjakamisesta tuli tärkeä osa hänen työtään ja persoonaa. Opiskelu eteni nousujohteisesti johtaen lopulta Liikuntatieteen tohtorin arvoon vuonna 2007. Työuraan sisältyy tutkimusapulaisena ja liikunnanopettajana työskentelyä sekä vuodet Suomen urheiluliiton kestävyysjuoksun päävalmentajana vauhdikkaalla 1980-luvulla. Oman toimen ohessa hän on toiminut lajivalmentajana vuodesta 1987 lähtien. Timo Vuorimaa tunnetaan Vierumäen miehenä. Hän on ollut kehittämässä opiston toimintaa erityisesti valmentajien koulutukseen liittyvissä asioissa. Edeltäjänsä, elinikäisen kannustajansa, Heikki Kantolan jalanjäljillä hänestä kasvoi valmennuksen johtaja. Hiljattain opistolta eläkkeelle jäänyttä Vuorimaata on sanottu kaveripiireissä leikillisesti opiston ammattilaisurheilijaksi. Hän kokeili harjoitteita itse ja piti siten kuntoaan yllä. Vierumäkeä hän kehuu monien mahdollisuuksien paikkana. Innostavat työkaverit, innostuneiden nuorten opiskelijoiden seura ja monipuoliset olosuhteet ovat tärkeä osa Vierumäkeä. Osaamisen jakaminen kollegoiden kanssa on kehittänyt jokaista.
Valmentajana Timo Vuorimaa on päässyt kokemaan paljon onnistumisen elämyksiä, mutta myös vaikeita hetkiä on tullut eteen. Kaikesta selviää kääntämällä katseen eteenpäin. Vuorimaa sanookin valmentamisen opettavan elämässä tarvittavia taitoja.
– Olen oppinut kuinka pienistäkin onnistumisista kannattaa nauttia. Matka voi olla lopulta hienompi kuin mikään tulos. Valmentamisessa ja harjoittelussa tarvitaan aimo annos itsekkyyttä, mutta jakamalla osaamista päästään pitemmälle.
Vuorimaa siteeraa mielellään kuulemiaan lauseita. Risto Ulmala lausahti vuonna 1993 jossain tilanteessa:
– Koitan hakeutua sellaisiin ympyröihin, joista tulee lisää virtaa. Tuo on minusta hyvä johtoajatus, ihailee Vuorimaa. Kannustava ilmapiiri vie eteenpäin.
Vuorimaan valmennuksessa on ollut liuta maan kärkijuoksijoita. Heidän kanssaan hän on kokenut monenlaisia onnistumisia ja tunteita. Tuija Toivonen, Francis Kirwa, Ville Hautala, Ari Paunonen, Jari ja Marjo Venäläinen sekä monet muut ovat olleet ”Timon tallissa”. Suurimmat tunteet nousevat luonnollisesti pintaan omien läheisten onnistuessa. Aikoinaan Timo valmensi vaimonsa Hannan Suomen parhaaksi maileriksi. Viime kesänä tytär Helmi yllätti iloisesti voittamalla Kalevan kisojen 800 metrillä pronssia. Kysyin tuliko tippa silmään, kun Helmi onnistui. Vuorimaa menee hiljaiseksi. Enempää ei tarvitse kysyä. Hetken päästä mies pyyhkii silmäkulmiaan ja sanoo.
– Kyllähän siinä on suuret tunteet pelissä. Muistui mieleen ajat Hannan kanssa. Vanhemman ja lapsen valmennussuhteessa on omat haasteensa. Meillä isä on välillä liiankin innostunut ja äiti toppuuttelee. Molemmilla on kokemusta asiasta. Olen oppinut pitämään harjoitteet yksinkertaisena ja pitämään tieteen poissa. Helmi osaa kuunnella kehoaan ja ohjetta, jonka mukaan treeneissä tulee jättää varaa, jotta voi tiukoissa paikoissa rutistaa. Helmi on alkuaan Heinolan Iskun kasvatti kuten myös siskonsa Anna.
Nykyisin Vuorimaa tekee tiimityötä Ahkeran valmentajien kanssa.
-Kolmella meistä on oma lapsi valmennettavana, joten haasteet ovat yhteiset. Porukalla keskustelemme asioista. Aiemmin oli yksilöurheilija-keskeisempää.
Keskustelusta Vuorimaan kanssa voisi tehdä lyhyen valmennusoppaan, mutta tiivistettynä valmennus on jatkuvaa oppimista, jossa hyvät käytänteet kannattaa säilyttää. Uudet harjoitteet piristävät, ettei homma ala maistumaan puulta. Harjoitusvaikutus on tottumista totuttuun työhön.
Vuorimaan valmennuksesta nauttivat nykyisin Helmi Vuorimaan lisäksi Amerikassa opiskelevat Pinja Kotinurmi ja Janne Kanerva. Lisäksi hän konsultoi muutamia maan kestävyysjuoksijoita mm. juuri puolimaratonilla loistavan tuloksen juossut Nina Chydenius.
Unelmilla on tapana toteutua, sanoi Tapani Ilkka vuonna 1985. Timo Vuorimaalla se tarkoittaa urheilun ohella väitöskirjan loppuunsaattamista, mutta myös onnellista nykyhetkeä kahden lapsenlapsen isovanhempina.
Teksti: Risto Kalermo
Kuva: Timo Vuorimaa
