Tutkimusten mukaan ihminen tarvitsee elämäänsä vaihtelua ja vastapainoisesti turvallisuutta. Turvallisuus on numero 1 ja jos se on uhattuna, muut elämän asiat menettävät merkitystään. Koin itse turvattomuutta viime keväällä oman terveyteni suhteen, koska minulla oli ollut jo pitkään sitkeä yskä. Välillä piti nukkua istuma-asennossa, koska yskänpuuskat olivat niin kovat. Lääkärituttuni ja ystäväni Fuat Wafin kehoitti minut keuhkolääkärin pakeille. Tutkimukset kestivät reilun kuukauden ja tunsin helpotusta, kun syöpä, astma ja allergiat oli poissuljettu. Lopputulema oli long covid eli koronan jälkitauti, johon sain lääkitystä. Mielestäni nyt kunto on jo aika normaali ja olokin on huomattavasti turvallisempi. Keuhkolääkäri suositteli myös painon pudottamista ja ”älykellon” hankkimista sykkeen seuraamista varten. Noudatin käskyä ja nyt ranteessa on kyseinen mittari.
Minkä arvoista on oma turvallisuus?
Käytettynäni lähes 1 000 € säästöjä perinpohjaiseen keuhkojen tutkimiseen koin mielenrauhaa ja sain motivaation kunnon parantamiseksi. Ystäväni Marko ehdotti myös sitä, jospa kimpassa pudotettaisiin painoa ja kuntoiltaisiin. Kevät kuluikin sitten niissä merkeissä, ja motivaatio kasvoi jokaisen painokilon putoamisen ja lenkin jälkeen. Hengityskin alkoi tuntua paremmalta ja leposykkeet laskivat lähes normaaliin tasoon. Ajattelin, että jos minulla on varaa huoltaa omaa autoani joka vuosi useilla tuhansilla, niin pakkohan säästöt on riittää myös oman kehon huoltamiseen. Se oli päätös, joka tällä hetkellä pitää.
Miten ihminen voi lisätä omaa varautumista?
Paljon puhutaan nykyään varautumisesta. Ja se on viisasta toimintaa. Valtio varautuu jopa idän uhkaa kohtaan tai velkajarrua vedetään oikein voimalla. Samoin yritykset varautuvat taantuman varalle. Kunnat pohtivat väestötiloja ja terveydenhuollon riittävyyttä ja rakennuksia. Lapsiperheet pohtivat lasten koulumatkoja ja yleensä nuorten tulevaisuutta. Nuoret taas pohtivat ehkä sitä, mistä saisi kesätöitä tai vaikka löytäisivät kaverin rinnalle. Oli elämän tilanne tai ikä mikä tahansa, on fiksua varautua huomiseen.
Linnut lentävät etelään ja puut pudottavat lehtiään
Näemme näinä hetkinä isoja lintuparvia ja -auroja taivaalla. Nekin varautuvat talveen lentämällä uskomattomia matkoja maapallon toiselle puolelle. Pihan vaahtera tai koivu kellastuu ja lehtivihreää kerätään juuristoon kevättä varten. Mökkiläiset nostavat laitureita talviteloille ja peittelevät kesäkalusteet pressuilla. Osa suunnittelee jo nyt kevättalven puusavottaa ja merkkaa allakkaan alustavia varauksia talkoopäiville. Elämä rullaa eteenpäin ja pidetään nyt peukkuja myös sen suhteen, ettei meillä Heinolassa tarvitse pelätä ilmahälytyksiä, kuten on asian laita sotaa käyvässä Ukrainassa. Ongelmien kokoluokka on sitten ihan eriluokkaa, jos turvallisuutemme on sodan takia uhattuna.
Toivotan viisautta, voimaa ja hyvää onneakin kaikille kanssakulkijoille.
Mikko Tukonen
Kirjoittaja on metsätaloudesta innostunut yrittäjä ja yrityskonsultti ja -kehittäjä sekä Heinolan kaupunginvaltuutettu.
