Suomessa etsitään tiheällä kammalla säästökohteita, kun valtion tulot ja menot halutaan tasapainoon. Eduskuntavaaleissa valitut poliittiset päättäjät tekevät jatkossa linjauksia välttämättömien ja vähemmän tärkeiden menojen välillä.
Valtio on varannut vuoden 2023 talousarviossa 182 miljoonaa euroa vapaaseen sivistystyöhön. Se tarkoittaa ei-tutkintotavoitteista opiskelua lähinnä kansalais- ja kansanopistoissa. Valtiovarainministeriö katsoo, että valtion vapaan sivistystyön määrärahoja olisi mahdollista laskea noin 50–90 miljoonalla eurolla. Perusteluksi mainitaan, että opiskelijat ovat lähinnä keskiluokkaisia hyvätuloisia ihmisiä, joilla on varaa maksaa opiskelunsa ja harrastamisensa itse.
Setlementtiliitto ja sen paikallisyhdistysten muodostama setlementtiliike ovat yhdessä maamme suurin yksityinen vapaan sivistystyön tekijä. Meillä on eri puolilla maata 13 kansalaisopistoa, kolme kansanopistoa ja yksi erityistä tukea tarvitsevien nuorten taideoppilaitos. Toki meilläkin opiskelee toimihenkilöasemassa olevia hyvätuloisia ihmisiä, mutta opiskelijoissamme on myös paljon muita, kuten lähes 12 000 eläkeläistä ja lähes 2 000 työtöntä vuonna 2022.
Setlementtiliikkeellä on vankka, yli sadan vuoden osaaminen kaupunki- ja yhteisösosiaalityöstä. Tiedämme, että tehokkain tapa estää syrjään joutumista ja osattomuutta on luottamus siihen, että ihmisillä on tarve oppia, kehittyä, kasvaa. Siis sivistyä.
Tiedämme myös, että sivistystä on vietävä sinne, missä ihmiset eivät itse osaa lähteä sitä hakemaan, tai eivät tiedä, että oppiminen ja sivistys kuuluvat myös heille. Setlementtien etsivä sivistystyö löytää vuosittain tuhansittain juuri tällaisia ihmisiä. Suomen kieltä opettelevia uusia tulijoita, mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevia, vankilasta vapautuvia, työttömiä, asunnottomia, kehitysvammaisia ihmisiä sekä lapsia, nuoria, opiskelijoita, eläkeläisiä ja monia, monia muita. Uuden oppiminen, omien kykyjen löytyminen ja niiden näkyväksi tekeminen vahvistavat ihmistä itseään, lisäävät osallisuutta, vähentävät yksinäisyyttä ja estävät syrjäytymistä.
Setlementtiopistot tekevät tätä sivistystyötä, koska me uskomme yhdenvertaiseen yhteiskuntaan. Se on kuitenkin taloudellisesti raskasta. Vain harvat kunnat tukevat taloudellisesti setlementtiopistoja. Lähes kaikki kunnalliset opistot saavat sitä vastoin valtion osuuksien lisäksi tukea myös kotikunniltaan.
Vapaa sivistystyö on yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Luokkaistuvan, työvoimapulasta kärsivän, segregoituvan ja eriarvoistuvan Suomen ei pidä antaa vapaan sivistystyön rapautua. Kun säästökohteita etsitään, on viisasta ajatella asioita yhtä vaalikautta pidemmälle.
Pentti Lemmetyinen
Toimitusjohtaja
Setlementtiliitto
Pilvi Mansikkamäki
Rehtori
Ahjolan Setlementti, kansalaisopisto
