Uusia omakotitaloja rakenteilla kahdeksan ja vauvoja syntyy kymmenen.
Moni suomalainen kylä voi olla aidosti kateellinen Vuolenkoskelle. Eläväisen kylä imu on niin vahva, että kylissä ympäri Suomen voidaan vain hämmästellä.
Uuden kyläkaupan lisäksi Vuolenkoski kirjaa tänä vuonna menestyskalenteriinsa kahdeksan uutta omakotitaloa, joista seitsemää on nikkaroinut kylälle muuttava perhe. Ja kylän tulevaisuutta turvaa ihana vauvabuumi. Uusia kyläläisiä syntyy tänä vuonna peräti kymmenen.
Nämä ovat mukavia lukuja 500 asukkaan kylälle.
Sekä kyläyhtiö että Iitin kunta muistavat jokaista vauvaa 200 euron rahasummalla.
Lisäksi Vuolenkoskelle on rakennettu useita kesämökkejä, joista osaa pitää ehdottomasti kutsua huvila -nimellä.
– Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että tonttien hinnat ovat olleet ihan asiallisia ja huvilakaupoissa on pyörinyt isot rahat. Yksi kauppa toteutui 620.000 ja toinen 680.000 euron hintaan, sanoo kylähullu vuosimallia 2009 Seppo Lehtinen.
Eikä tässä vielä kaikki! Vuonna 2017 kyläläiset saivat päätöksen kuusi vuotta kestäneen rahakeräyksen liikuntahallia varten. Se tuotti 100.000 euroa ja toiset 100.000 euroa asukkaat lahjoittivat työpanoksilla.
Liikuntahallin rakentamisesta oli tuskin selvitty, kun alkoi keräys kylän uutta kauppaa ja satamapalvelurakennusta varten. Omakylä Vuolenkoski Oy on tähän mennessä myynyt 3.000 euron arvoisia svop-osuuksia 50 kappaletta. Osuuksia ovat ostaneet mm. kyläläiset, vapaa-ajan asukkaat, kylän seurat ja tiekunnat.
Kyläkeskuksen ”tasearvo” lähentelee miljoonaa euroa, mutta pankkilaina on svop-sopimuksella kertyneen 150.000 euron sekä 80.000 euron EU-rahoituksen ansiosta pienempi.
Kyläyhtiö omistaa kiinteistöt ja maksaa vajaan miljoonan euron lainaosuutta vuokratuloilla.
Lisäksi yksityisyrittäjä avasi kauppaa vastapäätä palveluvarustusta ja sekä kyläläisiä että turisteja ja veneilijöitä palvelevan rantakahvilan.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eero Paronen nostaa esille myös mökkiläisten mittavan merkityksen. Vuolenkosken asukasluku kuusinkertaistuu kesäkauden aikana, kun 3.000 mökkiläistä saapuvat muuttolintujen tavoin kylälle.
– Yhä useampi viettää täällä kesäkautta pidempiä ajanjaksoja, mistä kielii mökkien kasvaneet muutoshankkeet talviasuttaviksi.
Kolme merkittävää keihäänkärkeä
Eero Paronen korostaa, että kylän kolme keihäänkärkeä ovat nyt ja myös tulevaisuudessa päiväkoti, koulu ja maaseutumainen asuminen. Koulussa on nyt 44 oppilasta ja päiväkodissa 24 lasta. Koulun jatkuvuus on turvattu ainakin kuudeksi vuodeksi eteenpäin.
– Liikuntahalli, kauppa, satamapalvelurakennus ja muut työt tukevat näitä keihäänkärkiä. Ne ovat lisänneet mielenkiintoa kylää kohtaan, Paronen toteaa.
Vuolenkoskella on syystäkin hyristy tyytyväisinä, kun maakunnan muutos Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen onnistui. Seppo Lehtisen mielestä maakunnan vaihto oli äärimmäisen tärkeä.
– Näin saamme turvattua sotepalvelut tuntuvasti lähempänä kylää. Lahti ja Heinola ovat paljon lähempänä kuin Kotka, jonne ajo kestää jo 1,5 tuntia, Lehtinen vertaa.
Kylällä on nyt 70 työpaikkaa ja suurin osa kylän ulkopuolella työskentelevistä suuntaa kohti Lahtea ja Heinolaa. Niihin suuntautuu myös asiointiliikenne.
Versowoodilla insinöörinä työskentelevä Aatu Nykänen ja sairaanhoitajaksi opiskellut puoliso Elina Salmi rakentavat parasta aikaa omakotitaloa Vuolenkoskelle. Aatu palaa kotiin neljä vuotta Lahdessa kestäneen opiskelujakson jälkeen ja Elina on Iitin Kausalasta kotoisin. Paluumuutto eläväiselle kylälle oli itsestään selvä, kun työpaikat järjestyvät läheltä.
– Kun sahasimme autotallirakennusta varten puita, oli parhaillaan 12 kyläläistä talkoissa ja perustuksia valoimme yhdeksän talkoolaisen avustuksella, kertoo Nykänen.
Maaseutuympäristö ja lapsiystävällisyys johdattivat Lahdesta niinikään Vuolenkoskelle muuttanutta yrittäjä Jarkko Pekkistä ja hänen lastentarhan opettajana työskentelevän vaimon Emma Viidan siirtymään kolmen lapsen kanssa Lahdesta Vuolenkoskelle.
– Odotukset ovat täyttyneet aika hyvin ja plussana on se, että olen työllistynyt kylälle rakennustöihin, sanoo Pekkinen.
Vahvuuksista syntyy tiimi
Vuolenkosken kehitys ei olisi ollut yhtä suotuisa, jos kyläyhdistys ja -yhtiö eivät olisi olleet terhakoita ja kaukonäköisiä. Kehityksen yksi pilareista on se, että kylä lunasti vuonna 2007 edullisesti raakamaan hinnalla Iitin kunnalta kahdeksan hehtaaria maapohjaa, jonne nyt on rakentunut kyläläisten tarvitsemaa ja arvostamaa infraa.
– Tärkeää on se, että kaikki tietävät omat vahvuutensa ja niistä tehdään tiimi sekä lisäksi kunnioitamme toistemme mielipiteitä. Kunta saa tonttikaupoista 20 prosentin osuuden eli sekin hyötyy verotulojen lisäksi kylän kehityksestä, sanoo Seppo Lehtinen.
Teksti ja kuva: Jari Niemi HU
Kuvateksti: Eero Paronen (vas.), Seppo Lehtinen ja Jarkko Pekkinen esittelevät mielellään kylän uusia investointeja. Yksi mökkiasukas halusi ehdottomasti lahjoittaa satamapalvelurakennukseen tuhat euroa maksaneen kuivausrummun.
