Lions Club Heinolan vuosiin on mahtunut mm. kokkauskursseja.
Lions Club Heinola valmistautuu tähänastisen historiansa suurimpaan merkkitapahtumaan, 70-vuotisjuhlaan, jota vietetään WPK-talolla 14. maaliskuuta.
Yhdistys on ensimmäinen Heinolaan perustettu Lions klubi, järjestyksessään Suomen 48:s klubi.
Toiminnan luonteeseen on kuulunut vuosikymmenten kuluessa mittava varojen kerääminen ja talkootyö ensisijaisesti heinolalaisiin avustuskohteisiin. Varoja on ohjattu myös kansainvälisin avustuksiin, kuten hätäapukamiinat Ukrainaan. Erityisesti leijonat ovat kohdistaneet avustuksia ja palvelutoimintaa heinolalaisten lasten, nuorten, vanhuksien, veteraanien ja vähäosaisten osalle.
LC Heinolan toiminta alkoi vuonna 1955, joulukuun 6. päivänä, jolloin 14 perustajajäsentä kokoontui ravintola Heinolanhoviin. Puhetta tässä valmistelevassa kokouksessa johti maanmittausinsinööri Tauno I. Saavalainen.
Kokouksessa päätettiin perustaa Lions Club Heinola -veljespiiri. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin klubin presidentti Tauno I. Saavalaisen, I varapresidentti Lars-Henrik Liliuksen, II varapresidentti Aslak Teitin, III varapresidentti Topias Aholan, sihteeri Erkki Puputin ja rahastonhoitaja Erkki Nakarin lisäksi Pehr Lindblom, Veikko Pylväläinen sekä Eino Järvinen.
Perustajajäseniä kertyi klubiin kaikkiaan 20. Jäsenmäärä päätettiin pysyttää ensimmäisen toimintavuoden aikana suunnilleen 25:ssä. Klubin ensimmäinen kuukausikokous pidettiin 3.1.1956 ja perustamisjuhla 17.3.1956. Lauantai-illan 17.3. Charter Night -juhlaan kutsuttiin klubin 20 perustajajäsentä ladyineen.
Kutsuvieraiksi saapuivat Suomen Lions-liiton puheenjohtaja, toimitusjohtaja Väinö Haapanen sekä kummiklubi Lions Club Lahden presidentti, johtaja Olavi Kokko. Paikallisina kutsuvieraina olivat kaupunginjohtaja Toivo Mikonsaari, Heinolan rotaryklubin presidentti, varatuomari Kalevi Alanen ja Itä-Hämeen päätoimittaja K. T. Mesiäinen puolisoineen.
Perustamisjuhla pidettiin historiallisesti poikkeusoloissa, sillä maassa oli juuri julistettu yleislakko.
Vahva usko rauhanaatteeseen
Klubin 1950, -60, ja 70-luvun vaihteen toiminnasta ei ole jäänyt tarkkaa kirjallista muistitietoa. Näin siitä ikävästä syystä, että klubin alkuvuosikymmenten kokouspaikassa ravintola Heinolanhovissa tapahtui vuonna 1978 kohtalokas räjähdys, jossa klubin varhaisvaiheiden koko arkisto tuhoutui.
Klubin perustamisjuhlasta maaliskuun 17. pnä 1956 julkaistu, jälkipolville säilynyt Itä-Häme -lehden artikkeli kertoo jotakin perustamisajan hengestä ja liikkeen päämäärästä.
Alkuaikojen toimintaa leimasi vahva rauhanaate ja tulevaisuususko. Kyseiseen artikkeliin sisältyy julistuksenomainen teksti, joka oli ominainen toisen maailmansodan jälkeiselle rakennuksen vuosikymmenelle:
’’Lions-nimestä kiteytetyt tunnuksemme ¨Vapaus, valistus ja kansamme turvallisuus¨, sekä toinen muunnos ¨Luovuta isänmaasi onnellisempana nousevalle sukupolvelle¨, velvoittavat lainkuuliaista ja lojaalia kansamme enemmistöä ryhtymään työhön, jolla luotaisiin pohja koko maailman lionismille, joka taas luo ajanmittaan uuden ihmisen, jolle uhkaukset ja sodat sekä vallankumoukset ovat vierasta ja taakse jäänyttä elämää.”
Monipuolista avustustoimintaa
Alkuvaiheen toiminnassa keskeistä oli ammatillinen oppiminen. Veljet tutustuttivat toisiaan omiin ammatteihinsa pitämällä esitelmiä ja järjestämällä tutustumiskäyntejä työpaikoilleen. Myös erilaiset hyväntekeväisyyshankkeet ja avustustoiminta leimasivat klubin alkuaikoja, joskaan niistä ei ole ennen 70-lukua tarkempaa muistiin merkittyä tietoa.
Tultaessa 70-luvulle oli käyty läpi normaalit yhdistystoiminnan vaiheet: alkuinnostus ja toiminnan muuttuminen rutiineiksi.
Kyllästymistäkin oli ilmassa. Lähes kaikki aktiiviset toimijat olivat olleet jokaisessa klubivirassa vuosikymmenen loppuun mennessä. Uusia jäseniä oli vaikea saada hyväksytyksi, todettiin vuodelta 1972 säilyneessä toimintakertomuksessa.
Aktiviteetteja 70-luvulla olivat muun muassa maatilojen viljankeräykset, joilla hankittiin lahjoitusvaroja sotainvalideille. Varoja kanavoitiin myöhemmin myös Heinolanhovin, kuten myös Lapuan patruunatehtaan räjähdysten uhrien omaisille.
Vuodesta 1975 alkoi perinne niin metsänistutustalkoiden, kuin elomarkkinoiden järjestämiseksi. Myös Vitjakiekkokisat, Heinolan Lions klubien yhteinen liikuntatapahtuma, aloitettiin vuonna 1975 Suomen Urheiluopistolle valmistuneessa uudessa liikuntahallissa. Tapahtumaan kutsuttiin mukaan Hartolan, Sysmän, Pertunmaan ja Asikkalan klubit.
Avustushankkeet jatkuivat 80-luvulla. Yhdessä muiden klubien kanssa rahoitettiin ja rakennettiin Maaherranpuistoon lasten liikennepuisto vuonna 1982.
Pilkkikisoja klubi alkoi järjestää vuodesta 1987. Laskiaisriehat, Nuuttijuhlat ja Riistaillat kuuluivat myös ajanjakson tapahtumiin. Retkikohteina olivat muun muassa Haminan Tattoo, Salpalinja Luumäellä ja Parolan Panssarimuseo.
Leijonien järjestämä oopperalaulaja Jorma Hynnisen konsertti oli suurmenestys.
-Jopa niin, että ulos jäi iso joukko ihmisiä, jotka eivät sopineet sisään, muistelee tuolloin klubin presidenttinä toiminut Tauno Markkanen.
Konsertilla oli merkittävä taloudellinen vaikutus klubin toimintaan, sillä tuotolla voitiin myöntää avustuksia poikkeuksellisen paljon, yhteensä 20 000 markan edestä.
Punainen Sulka -keräyksessä Lions Club Heinolan tuki ja talkoopanos oli oleellinen vuosina 1984-85.
Merkittävä hanke, osin Punaisen Sulan keräyvaroilla, oli sotaveteraani Lunkan talon kunnostus 1985. Varoja käytettiin saunan ja pesutilojen peruskorjaukseen. Rakennus sähköistettiin, putkitettiin ja lämpöeristettiin. Myös julkisivut uusittiin. Tämän neljän Heinolan klubien yhteisen projektin vetäjänä kunnostautui Martti Länsiluoto.
Klapitalkoot kevään kynnyksellä.
Talkoita ja aktiviteettejä
1990-luvulle tultaessa tapahtumista mainitaan klubien yhteinen maaottelumarssi uudella Tähtisillalla vuonna 1993. Sitä mainostettiin aitoon maaotteluhenkeen ”kävele Ruotsalaisen yli.” Tapahtuma oli yleisömenestys.
Metsässä tehtävät talkoot olivat perinteisiä vuosittain tapahtuvia aktiviteettejä, joiden myötä saatiin nauttia veljellisestä yhdessäolosta. Useimmiten istutettiin puuntaimia, raivattiin risukkoja ja tehtiin klapeja. Jännitystä ja toimintaa haettiin kulotuksella.
-Poltimme 1990-luvulla pari kertaa klubin porukalla oikeata kuloa. Kun on silmät savua täynnä ja sietämätön kuumuus lyö vastaan ja tuli on pidettävä aisoissa, niin tuskin kummempaa extreme -tapahtumaa kaipaa. Hurjalta homma näytti ja tuntui, mutta selvittiin siitä kunnialla, kiitos mahtavien leijonien. Nykyisin alueella kasvaa komea koivikko, Risto Nieminen muistelee.
Muitakin selviytymistapahtumia järjestettiin kuten esimerkiksi kokkikurssit, tanssi- ja käytöskurssi sekä ”leijonajahti” vuonna 1992, kun Ruokolahden leijona oli vapaana.
Äitienpäiväkahvitus seurakunnan tiloissa oli yksi klubin pitkäaikaisista palveluaktiviteeteistä. Aluksi se järjestettiin yhdessä muiden klubien kanssa, mutta nykyään sen järjestää Lions Club Heinola. Lions Club Heinolan perinteisiin palveluaktiviteetteihin kuului pikkujoulujuhlien ja nykyisin kevätpäivän tapaamisen järjestäminen Heinolan Vaikeasti Liikuntavammaiset ry:n jäsenille.
Ydintoimintaa on ollut myös vaihto-oppilaiden tukeminen, stipendien myöntäminen koululaisille sekä elokuvanäytösten sponsorointi lapsille. Joulumetsän sijasta korona aikana päiväkotien lapsille järjestettiin ajeluja husky -koiravaljakoilla. Musiikkiopiston oppilaille leijonat ovat tarjonneet mahdollisuuden saada esiintymiskokemusta kokouksissaan.
Napakelkka pyörii Joulumetsä -tapahtumassa.
Muutosten tuulet
2000-luvulle tultaessa puhalsivat yhteiskunnassa muutosten tuulet. Muutostenkin keskellä leijonat pyrkivät samanlaisiin päämääriin, samanlaisilla menetelmillä kuin perustajaveljet 50 vuotta sitten. Tosin viljankeräykset ja metsämarssit olivat vaihtuneet klapitalkoisiin, autoarpajaisiin ja Joulumetsään.
Mukavan yhdessäolon ohessa kerättiin aktiviteeteillä edelleen rahaa ja jaettiin sitä lapsille, vanhuksille ja muille avun tarvitsijoille.
Yksi 2000-luvun ilmiöistä oli, että avustusanomuksia alkoi tulla vähemmän. Yhteiskunnan digitalisoituminen muutti klubin kokous- ja arkistokäytännön. Pöytäkirjat kirjoitettiin saman tien kokouksessa, klubin ilmoitustaulu ja muuta infoa löytyi internetistä, eikä piirikuvernöörin kirjeitä enää saatu kuin sähköisessä muodossa.
2000-luvulla ilmeni uusi uhka. Jäsenistö alkoi ikääntyä, keski-iän kivutessa 60 vuoden kieppeille ja ylikin. Kiireelliseksi tavoitteeksi nousi nuorten veljien värvääminen toimintaan.
Lions klubin johtaminen poikkeaa tavanomaisesta yhdistystyöstä. Siksi leijonissa on jo alusta lähtien päädytty kierrättämään johtoa eli klubin presidentin tehtävää vuosittain. Näin ollen 70:n toimintavuoden aikana 70 klubin jäsentä on ehtinyt toimia presidenttinä. Ikääntyminen on viime vuosikymmeninä tehnyt vääjäämätöntä työtään myös klubin 20:n perustajajäsenen joukossa. Vuonna 2005 perustajajäseniä oli jäljellä enää kolme, vuonna 2018 ei yhtään.
Leijonien ladytoimintaa on muistitiedon mukaan ollut Heinolassa 1960-luvulta lähtien. Ladytoiminta kuitenkin hiipui 80-luvun lopulla. Itsenäisten naisklubien yleistyttyä perustettiin Heinolaankin oma naisten klubi, Heinolan Tähdet, vuonna 2003.
Lions Club Heinola tänä päivänä
Millainen on 2020-luvun Lions Club Heinola?
-Kunnioitamme klubimme 70-vuotisia perinteitä, kuitenkin niin, että katse on tulevassa, sanoo juhlavuonna 2026 klubin presidenttinä toimiva Kaj Sundberg.
Monelle leijonaveljelle tapaaminen klubikokouksessa on kuukauden kohokohta.
-Näissä kokouksissa on aina huumorintäyteinen ja rento meininki, Sundberg kertoo.
Tämän päivän klubi järjestää erilaisia tapahtumia; mm. äitienpäivänä kahvituttaa äitejä seurakunnan tiloissa ja järjestää vapaaoppilaspaikkoja Musiikkiopistossa. Lisäksi myönnetään opiskelijastipendejä.
-Myös vähävaraisille jaetaan ruoka- ja tavara-avustuksia. Viime vuosina on tarjottu esikoululaisille ilmainen elokuvanäytös, josta on tullut paljon hyvää palautetta, Sundberg luettelee.
Joulumetsäperinne on jatkunut vuodesta 1993 ja siitä on tullut klubin tärkein varainkeräysaktiviteetti. Joulumetsä -tapahtuma on järjestetty Jyrängössä, Heinäsaaressa, Tähtiniemessä, Rantapuistossa kesäteatterilla sekä viime vuodet Siltasaaressa. Tapahtuma tehdään yhteistyössä Siltasaaren yrittäjän kanssa.
-Joulumetsä -tapahtuman päätarkoitus on tuottaa iloa ja talvisia kulttuurielämyksiä lapsille ja toteuttaa näin Lions-järjestön yhteisöllisiä tavoitteita, Sundberg sanoo.
Kerätyt varat klubi jakaa täysimääräisinä ensisijaisesti heinolalaisille lapsille ja nuorille.
Historiatietojen kokoajat: 1970-luku Juhani Peltonen, 1980-luku Tauno Markkanen, 1990-luku
Risto Nieminen, 2000-luku Mika Shepherd, 2020 Martti Länsiluoto
