Ystävänpäivää vietetään usein korttien, kukkien ja kauppojen vuosi vuodelta lisääntyvien tarjousten ja kampanjoiden sävyttämänä. Ne kuuluvat päivään, halusimme tai emme. Ja onhan joulun ja kevään juhlien väliin jäävän pitkän ja enimmäkseen pimeän ajanjakson piristyksenä ystävänpäivä enemmän kuin tervetullut piristys. Silti ystävänpäivän varsinainen ajatus on paljon yksinkertaisempi. Ja samalla paljon merkityksellisempi. Kyse on ystävyydestä, välittämisestä ja siitä, että kukaan ei jäisi yksin.
Juuri tätä ystävyyden ydintä edustaa vapaaehtoistyö. Se on konkreettista välittämistä, jossa annetaan aikaa, kuunnellaan ja kuljetaan toisen rinnalla silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Heinolassa tästä saadaan tämänkin vuoden ystävänpäivän tienoilla hieno esimerkki, kun perinteinen Vuoden Ystävä -tunnustus jaetaan. Tänä vuonna tunnustus myönnetään poikkeuksellisesti pariskunnalle, Terttu ja Pertti Taimistolle.
Taimistojen vapaaehtoistyö on monipuolista, pitkäjänteistä ja ennen kaikkea ihmisläheistä. Se on ulkoiluseuraa, keskusteluja, asiointiapua ja tukea elämän eri vaiheissa. Se on läsnäoloa saattohoidossa, vertaistukea sairautta kokeville, apua arjen haasteissa ja uusien heinolalaisten vastaanottamista lämpimästi. Sellaista työtä, joka ei näy suurina otsikoina, mutta tuntuu syvällä ihmisten arjessa. Vastaavaa työtä tekevät sadat ja tuhannet vapaaehtoiset joka päivä ympäri Suomea.
Vapaaehtoistyössä korostuu usein ajatus pienistä teoista. Yksi kävelylenkki, yksi kuunteluhetki, yksi ystävällinen sana. Taimistojen ja kaikkien ihmisläheistä vapaaehtoistyötä tekevien esimerkki osoittaa, miten näistä pienistä asioista rakentuu jotakin suurta: merkityksellisyyden tunnetta sekä auttajalle että autettavalle.
Ystävänpäivä muistuttaa meitä myös siitä, ettei ystävyys ole välttämättä vain kahden ihmisen välinen asia. Se voi olla yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vastuuta kanssaihmisistä. Vapaaehtoistyö tarjoaa siihen matalan kynnyksen väylän. Se on tapa tutustua uusiin ihmisiin, löytää oma paikkansa ja tehdä hyvää omien voimavarojen mukaan. Ja tarvittaessa myös lupa pysähtyä ja levätä.
Ehkä ystävänpäivän tärkein viesti onkin tämä: ystävyyttä ei mitata lahjoissa, vaan ajassa ja läsnäolossa. Vapaaehtoistyössä tuo ajatus muuttuu teoiksi ihan tavallisessa arjessa.
Hyvää ystävänpäivää. Muistetaan toisiamme ja pidetään huolta siitä, ettei kukaan jäisi yksin.
Jussi Varjo
Kirjoittaja on Heinolan Uutisten päätoimittaja
