Heinolan kaupunki on lähinnä koulurakentamisen johdosta velkaantunut rankasti, mutta silti tietoisesti. Kaupungin ylijäämien tase on vahva ja se on saanut tarvittavat lainat hyvin alhaisilla koroilla. Lyhytaikaisilla luotoilla kaupunki on jopa napsinut korkotuloja.
Heinolan kaupungilla on nyt lainoja 114,3 miljoonaa euroa (me) ja energiarahaston pääoma on 113 me. Rahaston vuosittaisilla korkotuloilla kaupunki pystyisi jatkossa hoitamaan merkittävän osan lainojen lyhennyksistä ja koroista, mutta tuotot on ohjattu käyttötalouden katteeksi ja lisäksi on kasvatettu sijoituspääomaa. Rahaston pääoma on yli kaksinkertainen alkuperäiseen nähden, vaikka sijoitustuottoja on käytetty vuosien varrella yhteensä 21,9 me. Esitimme 10 kysymystä kaupungin talousjohtaja Sanna Kekkoselle.
- Kaupungin velkakuorma on kasvanut etenkin koulujen rakentamisen myötä merkittävästi. Mihin se näyttäisi asettuvan vuoden 2022 keväällä?
Pitkäaikaista lainaa oli helmikuussa 86,3 me ja lyhytaikaista lainaa 28 me.
- Minkälaisella korolla ja maksuajoilla kaupunki on ottanut lainat ja mikä on niiden arvioitu vuosittainen menoerä kaupungin talouteen seuraavien 10 vuoden aikana per vuosi?
Keskikorko pitkäaikaisilla lainoilla on 0,46%. Viimeksi v. 2020 nostettu pitkäaikainen laina saatiin 0,093% korolla (lainan pääoma 35 me). Lainojen lyhennysaika on pääsääntöisesti ollut 10 vuotta. Lainojen tiukka lyhennystahti haastaa kaupungin talouden tulevina vuosina. Vuosina 2022-2025 nostettavat lainat on suunniteltu 20 vuoden lyhennysajalla.
- Kaupunki on myös saanut lainoja miinuskorolla. Kuinka paljon miinuskorkotuloja on kaikkiaan kertynyt viime vuosien aikana?
Lyhytaikaista lainaa (kuntatodistukset), millä turvataan päivittäinen maksuliikenne, on saatu viime vuosina miinuskorolla. Tämän myötä vuonna 2021 ei nostettu pitkäaikaista lainaa ollenkaan, vaan maksuliikenne pystyttiin hoitamaan lyhytaikaisen lainan turvin. Lyhytaikaista lainaa kaupungilla voi olla max. 45 me ja sitä voidaan nostaa joustavasti tarpeen mukaan talousjohtajan päätöksellä.
Korkotuloja lyhytaikaisesta lainasta on saatu vuosina 2020-2021 yhteensä 74.500 euroa.
- Moni suomalainen kunta kipuilee alijäämiensä kanssa. Mikä on tilanne Heinolassa?
Vuoden 2021 tilinpäätös näyttää positiiviselta ja arvioitu kumulatiivinen ylijäämä v. 2022 alusta on n. 33 me.
- Energiasijoitukset on oletettavasti tuottanut jälleen kohtuullisesti. Mikä oli sijoitusten tuotto vuonna 2021 ja kuinka se vertautuu aiempiin vuosiin?
Sijoitusten tuotto vuonna 2021 oli 4,8 me. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi sijoitussuunnitelma, jonka myötä sijoituksia on kohdistettu myös vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Samanaikaisesti sijoituspääomaa nostettiin 9,7 me sijoittamalla Elenia Verkko Oyj:lta saatu kertaluonteinen korvaus osaksi jo olemassa olevaa sijoituspääomaa.
Heinola myi sähköyhtiönsä vuonna 1999 ja kauppahinta oli tuolloin 51,6 me. Tilanteessa 31.12.2021 sijoitusten markkina-arvo oli yhteensä 113,0 me, vaikka sijoitustuottoja on kotiutettu vuosina 2001-2008 yhteensä 21,9 me.
- Kaupunki on myynyt hyvin pois omaisuuttaan. Kuinka paljon tuloja kaupunki on saanut huutokauppamyynneistä ja muista myynneistä viime vuosina yhteensä?
Viime vuonna huutokaupan kautta vaihtoivat omistajaa Heinäsaari ja Vesitorni, kauppahinta näillä yhteensä 290.550 euroa.
- Myös tonttikauppa on onnistunut varsin hyvin. Minkälaisia tuloeriä kaupunki on kirjannut niistä?
Vuosina 2020-2021 tonteista saatu myyntivoitto oli noin 2,4 me.
- Mikä on talousjohtajan ennuste Heinolan taloudellisesta tulevaisuudesta?Ajaudummeko ”kruunun syliin” vai porskuttaako Heinolan kone jatkossa entistäkin voimakkaammin?
Heinolan isoimpana taloudellisena haasteena tällä hetkellä on iso velkamäärä, sen myötä lähivuosien suuret lainanlyhennykset ja uusien kiinteistöjen poistot. Huomiota kannattaa myös kiinnittää kuitenkin siihen, että meillä on osittain pitkät poistoajat, joka osaltaan helpottaa (toisaalta vääristää) tilannetta. Helpotusta poistoihin tuo vuoden 2020 tilinpäätöksessä tehty investointivaraus, joka kohdistuu Kailas-taloon. Taseen ylijäämä vahvistui menneenä vuotena. Sen turvin pystytään ottamaan vastaan mahdollisia alijäämäisiä vuosia, mutta siihen ei voi kuitenkaan pidemmän päälle turvautua.
- Minkälainen talousvaikutus soten siirtyminen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hoiteisiin vuoden 2023 alusta lukien tuottaa Heinolalle?
Tämä on todella iso asia Heinolalle, kun kaupungin toiminnasta ja henkilökunnasta poistuu käytännössä puolet. Talouden hoidon osalta on aivan selvää, että rakenteellisia muutoksia on pakko tehdä nykyistä enemmän. Katse pitää suunnata kauas eteenpäin. Tätä asiaa on tuotu esiin jo hyvin vahvasti laadittaessa taloussuunnitelmaa 2022-2025. Taloussuunnitelman osalta sosiaali- ja terveysmenojen oletettu kasvu vaikuttaa heikentävästi kaupungin tuleviin valtionosuuksiin. Lopulliset menot ovat kuitenkin tiedossa vasta vuoden päästä.
- Piileekö tytäryhtiöissä minkälaisia ”pommeja”?
Käytännössä merkittäviä tytäryhtiöitä on Heinolan vuokra-asunnot Oy. Yhtiössä on viime vuosina satsattu merkittävään taseen putsaamiseen; toimenpiteitä tappiota tuottavien kohteiden osalta on tehty. Samanaikaisesti yhtiö on panostanut näkyvään markkinointiin ja asiakastyytyväisyyden nostamiseen asuntojen käyttöasteen nostamiseksi. Yhtiölle on määritelty tavoitteet kaupungin taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Näkyvissä ei siis ole mitään pommeja.
FAKTA
Sanna Kekkonen
talousjohtaja
Syntynyt: 1976 Heinolassa.
Koulutus: Tradenomi YAMK.
Perhesuhde: Avoliitossa; uusioperhe, johon kuuluu 1 tyttö ja 3 poikaa, kaksi heistä jo aikuisia ja tyttö pesästä jo lentänyt.
Harrastukset: Maatalon työt, elukoiden hoito (2 vahtikoiraa, 2 hiirenpyytäjää, 4 munakonetta, 1 munakoneiden herra), metsässä samoilu, kahvakuula. Metsä on kaikki kaikessa, siellä sielu lepää ja arkiset murheet unohtuvat. Metsä myös palkitsee; polttopuut, sienet, marjat, koristelut jne.
Motto: Mikä ei tapa, se vahvistaa.
Teksti: Jari Niemi HU
