Eduskuntavaalit lähestyvät. Tästä vaalivuosien tapaan varmana merkkinä ovat eri puolueiden tekemät vaalilupaukset, joissa rahaa luvataan vähän kaikille. Samaan aikaan puhutaan talouden sopeuttamisesta, joka tulee olemaan yksi seuraavan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä. Vaikka osa puolueista onkin esittänyt muita suurempia sopeuttamistoimenpiteitä, ei juuri mistään ole kuulunut Valtionvarainministeriön viime vuoden lopulla esittämiä leikkauksia julkisiin menoihin. Lähestyvät vaalit pitävät ehdokkaat varovaisina lausunnoissaan, sillä vaarana on heikko menestys vaaleissa.
Vaikka kansalaisetkin ovat etenkin näin nousevien korkojen aikana alkaneet toden teolla olla huolissaan paitsi omasta, myös valtion kasvavasta velkakuormasta, harva kuitenkaan on oikeasti valmis niihin toimenpiteisiin, joita talouden tasapainottaminen vaatisi. Keinoja on oikeastaan kaksi: verojen korottaminen tai palveluiden supistaminen. Näiden kahden yhdistäminen on monen mielestä se tehokkain keino, joskin sekin vaatii tasapainottelua. Toki myös työllisyysasteen nousulla voidaan sopeuttaa valtiontaloutta, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty.
Oman erikoisuutensa jo alkaneeseen vaalitaistoon tuo useiden puolueiden jo etukäteen esittämät linjaukset siitä, keiden kanssa hallitukseen ei olla menossa. Perinteisestihän hallitusyhteistyöstä neuvotellaan vasta vaalien jälkeen. Nyt ainakin SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat sulkeneet Perussuomalaiset mahdollisena hallituskumppanina ulkopuolelle. Puolueiden näkemyserot monissa asioissa ovat niin kaukana toisistaan, että tämä vaikuttaa odotetulta linjaukselta. Puoluejohtajien avauksia seuratessa mahdolliset hallituspohjat ovatkin hyvin vähissä. Tätä menoa hallitusneuvotteluista on tulossa pitkät ja raskaat.
