Heinolan kaupungin johtava ylilääkäri Kirsi Timonen on tyytyväinen erikoissairaanhoidon yhteistyöhön Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa.
Koronaviruksen uhka poistuu yleisen arvion mukaan vasta, kun riittävä suoja rokotusten myötä on saatu. Sitä ennen Timonen odottaisi rokotusten vaikutuksista valtakunnallisia ohjeita.
Viikolla 7 Heinolassa rokotetaan 60–69-vuotiaita riskiryhmäläisiä. Kesään mennessä tilanne on jo paljon parempi kuin helmikuussa.
Heinola säilyttää Kirsi Timosen arvion mukaan sotekeskukseksi muuttuvan terveyskeskuksen myös jatkossa.
Heinolan Uutiset esitti Kirsille 10 kysymystä.
1 Kuinka koronavirus on vaikuttanut Heinolan terveystoimen työhön?
Koronavirus näkyy arjessamme eri tavoin. Olemme pyrkineet hoitamaan asioita etäkontaktein, puhelimella aiempaa enemmän silloin, kun asia ei vaadi tuloa paikan päälle. Työntekijämme ovat tekemisissä myös toistensa kanssa aiempaa vähemmän ja ovat mahdollisuuksien mukaan erillään toisistaan. Käytämme maskeja asiakaskontakteissa.
Osa töistä siirtyi viime kevään poikkeustilanteen vuoksi keväältä syksylle, ja jäimme tuolta osin vähän jälkeen aiemmin suunnitelluista töistä. Etenkin suun tervey-denhuollossa tämä viime kevään poikkeustilanne aiheutti pidentyneitä jonoja.
Hengitystieinfektiovastaanotto
käynnistyi syksyllä erillisissä tiloissa ajanvarauksella, ja kaikista lievästikin oireilevista otetaan covid-näyte. Siten nyt infektiovastaanotolle ohjataan niitä lievästikin oireilevia flunssapotilaita, jotka aiemmin, ennen koronaa, hoituivat kokonaan ilman tervey-denhuoltoa. Infektio-oireisena ei saa tulla muihin terveyskeskuksen tiloihin.
2 Onko potilasturvallisuus ollut uhattuna?
Ei. Välillä infektio-oireiset ovat vahingossa eksyneet terveyskeskuksen muihinkin tiloihin, mutta pääsääntöisesti on opittu toimimaan ohjeistusten mukaisesti.
3 Kuinka Päijät-Hämeen keskussairaala on mielestäsi onnistunut kamppailussa virusta vastaan?
Hyvin.
4. Rokotuksia on aloiteltu Heinolassakin. Mikä on arviosi siitä, missä ajassa eri ryhmät saadaan rokotettua? Kausi-influenssarokotukset onnistuivat kaupunkilaisten mukaan erinomaisesti. Toimitaanko ison massan kanssa samoin?
Henkilöstön rokotuksia aloitettiin Heinolan infektiovastaanotolla tai koronanäytteenotossa työskenteleville. Väestön rokotukset käynnistettiin Heinolassakin ensimmäisenä hoivakodeissa. Myöhemmin rokotukset laajenevat valtakunnallisen ja maakunnallisen rokotusjärjestyksen mukaisesti. Nyt on käynnistetty 80-vuotiaiden ja tätä vanhempien rokotukset. Tätä nuorempien osalta informoimme erikseen, kun saamme tietoa rokotteiden saatavuudesta. Koska tuli tieto, ettei Astra-Zenecan rokotetta voi käyttää kuin alle 70-vuotiaille, aloitamme maakunnassa riskiryhmiin kuuluvista 60–69-vuotiaiden rokotukset viikolla 7.
Informoimme rokotuksista tarkemmin sitä mukaa, kun saamme itse tietoa rokotteiden saapumisajankohdasta. Nyt rokotteiden niukkuus ja eri rokotteiden soveltuvuus eri ikäryhmille teettää sen, että etenemme vaiheittain.
5. Kuinka kauan korona meitä vielä piinaa? Kuinka kauan rokottamisen jälkeen tarvitaan erilaisia suojautumiskeinoja, maskeja, turvavälejä jne?
Tämän näyttää aika. Valtakunnallisesti saamme tähän varmasti ohjeita. Heti ensimmäisten rokotusten jälkeen emme pääse rajoituksista, kun osa väestöstä on edelleen rokottamatta.
6. Kuinka monta heinolalaista on menehtynyt koronaan tai joutunut erikoissairaanhoidon tehohoitoon? Kuinka monta positiivista tulosta ja karanteenia?
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän infektioyksikkö tekee jäljitystyön ja mm. vointisoitot tartunnan saaneille. Kaikki sairaalahoito tapahtuu Phhyky:ssä. Heinolaan ei ole ohjattu vuodeosastolle covid-positiivisia. Menehtyneistä tai tehohoidossa olevista keskussairaala ei kerro tarkemmin yksityisyydensuojan vuoksi. Positiivisten lukumäärä päivittyy koko ajan ja näkyy paikkakuntakohtaisesti THL:n tilastoista. Kun keväällä positiivisia oli vain viisi, syksyn mittaan kivuttiin jo yli 30 positiiviseen, mikä on ollut huolestuttava suunta. Nyt positiivisia alkaa olla jo noin 50 epidemian alusta alkaen.
7. Mikä on yleisarviosi eduskunnan käsittelyyn edenneestä hallituksen sote-esityksestä?
Uudessa sote-esityksessä on paljon hyvää. Toivottavasti vuosikausia veivattu sote-uudistus etenee johonkin suuntaan jossain vaiheessa, että tämä vuosien epävarma odotus loppuu. Ilman uudistusta emme tule pärjäämään Heinolassakaan tulevina vuosina palvelutarpeen voimakkaasti kasvaessa.
Mutta onnistuakseen uudistus vaatii kustannusten valtakunnallisen tarvevakioidun tasauksen. Nyt olemme koko maakunnassa ja myös Heinolassa käyttäneet tarpeeseen nähden vähemmän rahaa kuin suurin osa muista kunnista. Ongelma on se, että tarve on maakunnassa niin suurta, että kuntien talous ei ole meinannut kestää palvelutarvetta edes nyt.
8 Minkälaisia vaikutuksia sote-esityksellä on Heinolan sosiaali- ja terveystoimen palveluihin? Säilyykö terveyskeskuksen toiminta nykyisenkaltaisena?
Uskon, että terveyskeskus – tai sotekeskus – säilyy Heinolassa jatkossakin niin, että ihmiset saavat perusterveydenhuollon palvelut läheltä omalta paikkakunnaltaan. Se, millaista toiminta on, määräytyy maakunnallisesti. Heinola ei voi sitä enää päättää silloin, kun toiminta on keskitetty hyvinvointialueille.
Osa muutoksista voi tuntua ikäviltä, osa hyviltä.
9 Onko Heinolan terveystoimessa kohdattu pulaa lääkäreistä, sairaanhoitajista ja muista terveystoimen ammattilaisista?
Henkilöstön saatavuus on heikentynyt. Lääkäreiden saatavuus on ollut jo vuosia heikkoa, ja esimerkiksi kotihoidon vastuulääkäreitä emme virkoihin saaneet. Myös hoitohenkilökunnan saatavuus on heikentynyt, ja huoli pitäisi ottaa vakavasti. Jos kaupunki aikoo edelleen soten itse hoitaa, on tekijät oltava. Sijaispula etenkin kesäisin on jo aiheut-
tanut isoja haasteita. Olemme pieni toimija Phhyky:yn verrattuna ja pienuus voi aiheuttaa myös harmillista haavoittuvuutta.
10 Pidätkö tärkeänä, että ilta- ja viikonloppuvastaanotto edelleen säilyvät Heinolassa?
Sote-uudistuksen tavoitteissakin on mainittu ilta- ja viikonloppuvastaanotot. Lakisääteistä palvelua tämä ei nyt vielä kuitenkaan ole. Poliittiset päättäjät asettavat talouden reunaehdot kaupungin
talouden kantokyvyn mukaan, ja sen mukaan sitten katsotaan, mihin kaupungin eri toimintoihin rahat riittävät.
Jari Niemi HU
