Ensi keväänä ensimmäistä kertaa samanaikaisesti käytävissä alue- ja kunnallisvaaleissa valitaan uudet alue- ja kunnanvaltuustot. Tällä järjestelyllä on sekä hyvät että huonot puolensa. Positiivisena voidaan pitää sitä, että näin äänestysprosentti erityisesti aluevaalien osalta saataneen nousemaan korkeammaksi, kun äänestäjien ei tarvitse lyhyen ajan sisällä käydä kahta kertaa äänestämässä. Negatiivissävytteisenä tai vähintäänkin haasteellisena voidaan nähdä eri toimielinten päätettävissä olevien asioiden ja ehdokkaiden sekoittuminen. Hyvinvointialueuudistus on vielä sen verran uusi asia, että kaikki kansalaiset eivät välttämättä vielä hahmota sitä, mistä kunta päättää ja mistä hyvinvointialue eli viime kädessä aluevaltuusto päättää. Samanaikaisesti käytävät vaalit eivät tätä ainakaan helposti selvennä. Tämän lisäksi moni ehdokas on ehdolla sekä alue- että kunnanvaltuustoon. Politiikkaa seuraaville ja näissä toimielimissä istuville näissä järjestelyissä ei välttämättä näytä olevan mitään epäselvää, mutta tavalliselle kansalaiselle, kansalaiselle jonka elämään näissä toimielimissä tehtävät päätökset olennaisesti vaikuttavat, järjestelyt voivat vaikuttaa epäselviltä. Toivottavaa olisi, että erityisesti molemmissa vaaleissa ehdolla olevat ehdokkaat toisivat omat näkemyksensä ja kussakin toimielimessä ajamansa asiat selkeästi näkyville eivätkä yrittäisi kalastella ääniä asioilla, joihin kyseessä olevissa toimielimissä ei voi vaikuttaa.
Päätoimittajalta
Entä jos järjestöjä ei olisi?
Setlementtiliitto ja eri puolilla Suomea toimivat setlementit nostivat lokakuun alun kampanjassaan esille ajatuksen: Mitä jos meitä ei olisi? Sloganilla viitattiin järjestöjen rooliin yhteiskunnassa ja järjestötyöhön erityisesti niille kanavoidun rahoituksen vähentyessä. Kampanjan karu viesti kertoo omaa Lue lisää…