Päivän puheenaiheet medioissa kertovat karua totuutta ihmiset epäystävällisestä käytöksestä. Erityisesti julkkikset ovat lehtien otsikoissa, jossa osaa syytetään häirinnästä tai asiattomasta käytöksestä. Poliitikot saavat oman osansa ja usein saamme seurata viikkotolkulla, kun tulee uusia käänteitä tai tietoa jonkun henkilön käytöksestä. Osa on totta – osa jopa tarua. Toisille taistelu sanan ja käytöksen vapaudesta on tullut elämän missio. Omaa arvomaailmaa puolustetaan ja sosiaalinen media antaa kaikille mahdollisuudet toimia suurin piirtein miten vaan. Ihmisiä johdetaan myös usein valtioiden tai poliittisten toimijoiden taholta keksimällä jopa valheellinen tarina vastapuolesta. Valheet eli ”fake news” on osa arkea. Maalittaminen eli mustamaalaaminen on ikävää ja ei hyväksyttävää. Jopa urheilijat kertovat ilkeästä viestinnästä, jossa kiinnitetään huomiota ulkonäköön tai huonoon suoriutumiseen kilpailuissa. Surullista.
Voisimmeko oppia käytöstapoja?
Itselleni tapahtui ikävä virhe viime lehden kolumnissa. Sekoitin Kippasuon ja Salpakierron termit totaalisesti. Arvostettu heinolalainen vaikuttaja Jere Pohjankoski siitä sitten reklamoi ja oli harmissaan. Tietysti hän oli, koska Kippis on hänelle iso osa elämää. Sain tiedon ja toki se virhe minuakin harmitti ja hävettikin. Olin siitä yhteydessä Jereen ja tapasimmekin vielä Kippiksellä. Kippis on siis kuuluisa ja palkittu frisbeerata Heinolassa. Sain Jereltä anteeksi ja kummallakin oli hyvä mieli. Kiitos Jere. Anteeksipyytäminen, anteeksiantaminen ja toisen tilanteen huomioiminen on aina tärkeitä hyveitä. Kun avaamme ovia muille, autamme lähimmäistä, hymyilemme ja hyväksymme myös muut mielipiteet ja ihmiset, siitä tulee hyvä mieli. Siinä on jo jokaiselle hyvää agendaa ja tavoitteita alkavalle vuodelle 2025.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä!
Meillä aikuisilla on kyllä iso vastuu näyttää käytösesimerkkiä nuorisolle ja omille perheille. Eräs opettajatuttuni sanoi, että hän kyllä tietää melkein millaista käytöstä jonkun oppilaan perheessä harrastetaan. Jos vaikka kirosanat, tölviminen sekä riitely on omaksuttuja tapoja lapsella, niin jäljet johtavat usein ”sylttytehtaalle”. Eli todennäköinen syy oma kasvuympäristö. Sama asia koskee meidän päättäjiämme ja johtajia. Puhutaan johtajuus ongelmasta tai vajeesta. ”Homo Homini Lupus” eli ihminen on ihmisille susi – tarina tulee antiikin Roomasta. Asia pätee vieläkin monessa yhteisössä.
Sain kuulla 3.12. Vierumäellä BNI-aamukokouksessa Heinolan kaupunginjohtajan Jari Parkkosen ajatuksia. Minulle tuli oikein hyvä mieli kuulla häneltä siitä, miten sitoutunut hän on kehittämään kaupunkia muun johdon kanssa. Olemme siis me kaikki esimerkkejä, koska mitä isot edellä sitä pienet perässä. Hienoa joulunaikaa kaikille ja muistetaan olla kilttejä.
Mikko Tukonen
Kirjoittaja on heinolalainen yrityskonsultti ja -kehittäjä.
