Alue- ja kuntavaalit käydään huhtikuussa. Ehdolla on jälleen lukuisia ehdokkaita, jotka ovat käyvät vaalikamppailua sekä kunnan- että aluevaltuustoon. Osa ehdokkaista toimii myös kansanedustajana. Sama henkilö voi siis istua sekä kunnanvaltuustossa, aluevaltuustossa kuin eduskunnassakin. Kuntaliiton teettämän tuoreen kuntapäättäjätutkimuksen (kuntaliitto.fi, 6.3.2025) mukaan kuusi kymmenestä kuntapäättäjästä suhtautuu kriittisesti luottamushenkilöiden tupla- ja triplarooleihin. Erityisen ongelmallisena asian näkevät johtavat viranhaltijat, joista kielteisesti suhtautuvia on 74 prosenttia.
Vaikka useassa eri roolissa toimimisessa voi olla hyviäkin puolia, haasteita tuovat erityisesti jääviysasiat ja ajankäyttö. Erityisesti kolmella eri hallinnon tasolla päättäjänä toimivat joutuvat aikataulujen päällekkäisyyksien vuoksi varsin usein jättämään kokouksia välistä. Kansanedustajien kohdalla tämä tarkoittaa useimmiten kunnan- tai aluevaltuuston kokouksista poissa olemista. Jos edustaja ei ehdi edes kokouksiin, voidaan aiheellisesti kysyä, onko edustajalla aikaa kunnolla perehtyä päätäntävallassaan oleviin asioihin?
Erityisesti triplarooleissa voidaan törmätä erikoisiin kummallisuuksiin: Eduskunnassa ollaan vaatimassa hyvinvointialueilta sote-säästöjä hinnalla millä hyvänsä, mutta oman alueen aluevaltuustossa ollaan vastustamassa säästöjä ja vaatimassa valtiolta lisärahoitusta. Vallan keskittyminen samoille ihmisille ei sekään ole paras mahdollinen toimintatapa. Suotavaa olisikin, että sekä kunnanvaltuustoissa, aluevaltuustoissa kuin eduskunnassakin olisi edustajan ja valtuutetun työhön oikeasti aikaa ja asioihin paneutumista laittavia henkilöitä, jotka tekisivät hyvin valmisteltuja päätöksiä tosiasioihin perustuen ja asiantuntijoiden lausuntoja kuunnellen.
