Otos kirjasta Golfia kaikille – Vierumäen golfhistoriaa 1988-2018. Kirjan ovat toimittaneet Kalle Virtapohja ja Riina Hara, taitto Päivi Kaikkonen, kustantajat Vierumäen golfseura ja Vierumäki Golf. Kirja löytyy mm. Heinolan kirjastosta.
Meidän Sillanpäiden on vaikea kuvitella asuvamme missään muualla kuin Heinolassa. Tämä kaupunki on ollut kotimme melkein koko aikuiselämämme ajan, ja olemme ehtineet kokea sen lähes kaikki asuinalueet ja asumisen muodot. Yhteenlaskettuna kotimme ovat sijainneet Tommolassa, Jyrängössä, Sepänniemessä, Keskustassa, Plaanilla, Aapelinpellossa, Laukkamäessä ja Kirkonkylässä. Mukaan on mahtunut niin kerros- ja rivitaloja kuin paritalo ja omakotitalokin. Jokaisessa kodissa on ollut omassa elämäntilanteessaan jotakin erityistä: se on ollut juuri siinä hetkessä paras paikka.
Muutama vuosi sitten onnistuimme ensimmäistä kertaa perustamaan kodit samaan lähiöön, vain muutamien satojen metrien päähän toisistamme. Iltakahvia (tai joskus viskiryyppyä) juodessamme olemme miettineet, että jokaisella heinolalaisella pitäisi olla hyvä ystävä näköetäisyyden päässä omalta ovelta. Nykyinen asuinalueemme on saanut viime vuosina paljon uusia asukkaita, pääasiassa pääkaupunkiseudulta. Heidät tunnistaa helposti: iloiset tervehdykset vaihtuvat vilpittömiin kehumisiin Heinolasta, niin että välillä meitä vanhoja asukkaita oikein hymyilyttää ja hämmentää yhtä aikaa.
Pyörälenkeillämme suuntaamme usein Sinilähteen Sinitaipaleelle, jossa uusi omakotitaloalue kevyenliikenteen väylineen rakentuu vauhdilla. Siitä muotoutuu varmuudella laadukas asuinalue valmistuessaan. Toisaalta Niemelänrannan suunnitteilla oleva kaava-alue tarjoaa urbaanimman vaihtoehdon: asumista veden äärellä, keskustan palveluiden ja terveyskylpylän läheisyydessä. Näissä hankkeissa on mukana lupaus tulevaisuuden Heinolasta.
Maailma muuttuu, ja asumisen muodot sen mukana. Monipaikkaisuus, hyvinvointi ja aktiivinen elämäntapa ovat nyt nousevia trendejä. Kodit eivät enää asetu paremmuusjärjestykseen, vaan ne seuraavat elämäntilanteita ja tarpeita. Siksi Heinolankin kehittämisessä tarvitaan rohkeutta katsoa kokonaisuutta ja piirtää tulevaisuuskuva, jota kohti suunnistaa.
Suomen Urheiluopiston pitkäaikainen rehtori Tapani Ilkka käytti 1980-luvun puolivälissä rohkeaa menetelmää Vierumäen vapaa-aikakeskuksen kehittämisen tukena. Hän teetti arkkitehdillä illustraation, johon kirjattiin hänen ja avaintiiminsä visio alueen tulevaisuudesta. Kuvan myötä syntyi Vierumäki 2000 -projekti, joka toteutui yllättävänkin tarkasti. Tämä osoittaa, kuinka suuri merkitys on selkeällä ja jaetulla tulevaisuuskuvalla.
Me heinolalaiset tarvitsemme nyt oman vastaavan tulevaisuuskuvamme – sellaisen, joka antaa voimaa arkeen ja suuntaa kohti yhteistä menestystarinaa. Kaupunkimme ei voi rakentua vain pala palalta, vaan tarvitsee suuren kuvan, jonka ympärille voimme yhdessä koota tarinan. Heinola voi olla kaupunki kahdella sydämellä: rakas koti menneistä muistoista ja rohkea unelma, jota kohden kuljemme.
Nimimerkin Sillanpäät takana ovat eläkeläiset Juha Untamo ja Jouko Pihlanen.
Linkki vuonna 1985 luotuun illustraatiokuvaan -Vierumäki 2000- löytyy Heinolan Uuutisten verkkosivuilta Sillanpäiden lokakuun kolumnikirjoituksen yhteydestä.
