Juhani Korhonen on työskennellyt Heinolan kansalaisopistossa yli 30 vuotta.
Heinolan kansalaisopistossa yli 30 vuotta työskennellyt Juhani Korhonen on nähnyt kieltenopetuksen, opiston ja koko yhteiskunnan muuttuvan. Opiskelun tärkein hetki on silti pysynyt samana: ihminen uskaltaa avata suunsa ja ilmaista ajatuksensa uudella kielellä.
Juhani Korhonen aloitti opetustyönsä jo yliopisto-opintojensa loppuvaiheessa. Hän työskenteli muutaman vuoden alakoulun luokanopettajana ja lyhyempiä jaksoja yläkoulun kieltenopettajana kotiseudullaan Nurmeksessa ja Joensuussa. Gradun valmistuttua Korhonen valmistui Joensuun yliopistosta kielenkääntäjäksi.
Heinolaan ja Jyränkölään hän päätyi lähes sattumalta.
– Olin palaamassa Helsingistä työhaastattelusta ja pysähdyin matkalla sukulaisteni luona Heinolassa. He kertoivat, että Jyränkölässä etsittiin koulutussuunnittelijaa ja hakuaika oli juuri päättymässä.
Hakemus ehti mukaan. Haastattelijoina olivat kansalaisopiston silloinen rehtori Pirkko Marjavaara ja Jyränkölän toiminnanjohtaja Mauno Kuusela. Muutaman kuukauden odotuksen jälkeen Korhonen aloitti lokakuussa 1995 kielten tilauskoulutuksen suunnittelijana.
Ensimmäinen opetustehtävä oli Korhosen muistin mukaan englannin tilauskoulutus eräässä heinolalaisessa tehtaassa.
-Alkuvaiheessa en juuri osallistunut kielten tavanomaiseen kurssiopetukseen, vaan työ painottui yrityksille järjestettäviin koulutuksiin ja erilaisiin hankkeisiin, Korhonen kertaa.
Myöhemmin hän suoritti Jyväskylän yliopistossa kieltenopettajan pätevyyden.
Hankkeista luokkahuoneeseen
Yli 30 vuoden aikana työnkuvaan on mahtunut monenlaisia tehtäviä. Korhonen on osallistunut useisiin laajoihin yhteishankkeisiin. Suurimpia niistä olivat Päijät-Hämeen verkko-opisto, jossa olivat mukana kaikki maakunnan vapaan sivistystyön oppilaitokset, sekä Päijät-Osaaja-hanke, joka yhdisti Päijät-Hämeen kansalaisopistoja.
Päijät-Hämeen verkko-opistoa veti silloinen rehtori Pirkko Marjavaara.
-Kokonaisuus oli sen verran laaja, että minä toimin ensin vuoden verran apulaisrehtorina ja sitten kaksi vuotta vt. rehtorina, Korhonen kertoo.
Viime vuosina työn keskiössä ovat olleet englannin opetus, suomen kielen opetus maahan muuttaneille opiskelijoille sekä pienemmät kehittämishankkeet.
Pitkän työuran mieleenpainuvimmat hetket eivät kuitenkaan liity hallinnollisiin tehtäviin tai suuriin hankkeisiin. Parhaiten mieleen ovat jääneet opiskelijoiden onnistumiset.
– Hienointa on se, kun opiskelija rohkaistuu ilmaisemaan itseään vieraalla kielellä. Hän haluaa kertoa toisille omista ajatuksistaan tai elämänsä tapahtumista. Siinä syttyvät kielten opiskelun ydinsäkenet: ymmärtää, tulla ymmärretyksi ja uskaltaa.
Kieltenopetus muuttuu maailman mukana
Heinolan kansalaisopiston toiminta on Korhosen mukaan ollut aina monipuolista ja elänyt yhteiskunnan muutoksissa mukana. Uusista toimintamuodoista esimerkiksi Mediapaja ja kotoutumiskoulutus ovat vakiinnuttaneet asemansa osana kansalaisopiston ja Jyränkölän toimintaa.
Myös kieltenopetus on muuttunut. Perinteisten vieraiden kielten peruskurssien määrä on viime vuosina vähentynyt. Englanti on edelleen opiston suosituin vieras kieli, mutta sen opiskelijamäärät pienenevät sitä mukaa, kun nuoremmat sukupolvet oppivat englantia koulussa, sosiaalisessa mediassa, viihteen parissa ja ulkomaanmatkoilla.
Espanjan suosio on puolestaan kasvanut sekä Heinolassa että muualla Suomessa. Muilla eurooppalaisilla kielillä on omat uskolliset ja motivoituneet opiskelijansa.
-Myös ruotsin kielen suosio on Heinolan kansalaisopistossa erittäin hyvällä tasolla, Korhonen lisää.
Monen kielen opetusta vaikeuttaa pula pätevistä opettajista.
-Vaikka me kokeneemmat opettajat olemmekin ajassa kiinni, niin toivoisin että saisimme myös nuorempia opettajia opettamaan kansalaisopistossa, Korhonen sanoo.
Suomen kielen opetuksen määrä on kasvanut voimakkaasti. Heinolan kansalaisopisto on järjestänyt maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta jo useiden vuosien ajan. Lisäksi opisto on toteuttanut esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lähihoitajien suomen kielen tukikoulutusta.
Tulevaisuudessa kansalaisopistojen kielivalikoima saattaa muuttua entistä monipuolisemmaksi.
– Uskon, että niin sanottujen harvinaisten kielten osuus opetuksessa kasvaa. Japani, kiina ja arabia ovat tästä selviä esimerkkejä.
-Nämä kielet myös houkuttelevat nuorempia opiskelijoita kansalaisopiston kursseille, Korhonen lisää.
Tulevalla kaudella Heinolan kansalaisopistossa voi opiskella englantia, espanjaa, ruotsia, suomea, saksaa, ranskaa, viroa ja japania.
Kieli avartaa maailmaa
Korhonen kannustaa lähtemään kielikurssille, vaikka edellisistä opinnoista olisi kulunut pitkä aika tai oman osaamisen epäilisi olevan ruosteessa. Kansalaisopistossa kieltä opiskellaan turvallisessa ryhmässä, jossa harjoittelulle ja virheille on tilaa.
-Kielten opiskelu avartaa maailmaa ja lisää ymmärrystä eri kulttuureista. Ryhmässä opiskelu tuo iloa, kohtaamisia ja sisältöä arkeen. Samalla itsetunto ja luottamus omiin kykyihin kasvavat, Korhonen painottaa.
– Kielitaito vahvistuu vain käyttämällä. Rohkeus puhua lisääntyy harjoittelun myötä.
-Kieltenopiskelu on myös hyvää aivojumppaa, hän lisää.
Kokenut kieltenopettaja haaveilee itsekin uusien kielten oppimisesta. Korhonen on opiskellut italiaa useiden vuosien ajan, ja seuraavana toiveena on portugali.
– Portugali kiehtoo minua, ja ehkä sen opiskelu vielä toteutuu verkossa tai lähiopetuksena sellaisessa opistossa, jossa sitä on tarjolla.
Portugalin kielen opiskeluun Korhosella on hauska muisto.
-Muistan, kuinka vuosia sitten halusin opiskella portugalia, mutta sitä ei ollut kansalaisopistossa tarjolla. Päätinkin toteuttaa uudenlaisen kurssin, jossa minä opettajana aloitin portugalin opiskelun alusta alkaen yhdessä opiskelijoiden kanssa, ilman aiempaa osaamista. Sanotaanko nyt näin, että tulipahan kokeiltua, Korhonen hymyilee.
Vapaa-ajallaan Korhonen viihtyy luonnossa sienestäen, marjastaen ja ulkoillen. Elämään kuuluvat myös kirjat ja ystävät. Kun työltä jää enemmän aikaa myös kesäkauden ulkopuolella, suunnitelmissa on matkustella.
Toive-matkakohteista yksi nousee tällä hetkellä ylitse muiden: Portugali.
KUKA
Juhani Korhonen
Ikä ja kotipaikka: 64 v. Heinola.
Ammatti: Kieltenopettaja.
Koulutus: FM.
Harrastukset: Ihmettely elämästä ja ihmisestä, tulevaisuudessa portugalin lisäksi psykolingvistiikka.
Motto: Ollaan aika hyviä ihmisiksi.
Heinolan kansalaisopiston ylläpitäjä Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
Teksti ja kuvat: Jussi Varjo HU
