Kaupungin useamman vuoden ajan jatkuneet panostukset elinvoimapalvelujen kehittämiseen ovat alkaneet tuottaa tulosta. Kaupunki on onnistunut strategiansa toteuttamisessa hyvin ja kehityksen suunta on löytynyt.

Heinolan ilmapiiri on elinvoimajohtaja Heikki Mäkilän mukaan muuttunut huomattavasti siitä, kun hän aloitti vuonna 2015 elinkeinojohtajana. Rankan rakennemuutoksen kourissa jopa irvailtiin, että kuka sammuttaa viimeisenä valot.

  1. Aloitit elinvoimajohtajana vuonna 2015. Miten lyhyesti kuvaisit muutosta tuosta ajasta tähän päivään?

Aluksi nimikkeeni oli elinkeinojohtaja ja tehtävät nykyisen elinkeinopäällikön tehtäviä. Vuonna 2017 muodostettiin elinvoimatoimiala, ja nimikkeekseni tuli elinvoimajohtaja. Toimialalle koottiin keskeisiä elinvoimaisuuden kasvattamiseen liittyviä toimintoja. Tämä on ollut iso ja tarpeellinen muutos, ja organisaatiota on jatkuvasti muokattu tarpeiden mukaan.

Kaupunkiorganisaatiossa on mielestäni tapahtunut paljonkin hyvää viime vuosina. Strategiatyö ja tavoitteellisuus ovat ottaneet todella isoja askeleita. Kaupunki osallistaa asukkaitaan aiempaa enemmän ja monipuolisemmin, johtoryhmätoiminta on kehittynyt, viestintä on monipuolistunut, ja vähitellen aletaan ymmärtää myös myynnin ja markkinoinnin merkitys ja se, että elämme kilpailutilanteessa asukkaista, yrityksistä ja investoinneista.

Heinola ja sen ilmapiiri ovat minusta muuttuneet huomattavasti. Vuonna 2015 puhuttiin jatkuvasti siitä, kuka sammuttaisi valot. Nyt tilanne on täysin toisenlainen. On vahvasti kehittyviä yrityksiä ja toimialoja, positiivinen nettomuutto, investointeja ja erinomaisia näkymiä. Heinolalla on hyvät suhteet ja verkostot.

  1. Mitkä elinvoimapalveluiden palvelut ovat tehostuneet ja monipuolistuneet eniten?

Ehkä isoin kehityskaari on ollut elinkeinopalveluissa, jossa aloitettiin aika lailla alkupisteestä 7 vuotta sitten. Nyt palvelukyky ja sisältö on hyvin monipuolinen ja perustuu yritysten tarpeiden perusteella rakennettuun verkostoon. Spotti-konsepti on myös ollut erittäin onnistunut.

Työllisyydenhoidossa on ollut erilaisia isoja rakennemuutoksia, kuten työpajojen yhdistäminen ja sijoittuminen saman katon alle sekä monialaisen palvelumallin toteutus Savotan tiloihin.

Kaupunkisuunnittelu on muokattu uudelleen ja tiimiin on palkattu kaupunkimuotoilija, jotta voidaan entistä paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin. Kulttuuritoimen strateginen painopiste on entistä enemmän tapahtumissa ja matkailussa, ja lintuhoitolaa on kehitetty mm. vesilintutalon toteuttamisella. Kiinteistö- ja mittauspalveluiden organisaatiota on vahvistettu.

  1. Missä palveluissa olisi edelleen kehittämiselle sijaa?

Meidän on pystyttävä jatkuvasti parantamaan nykyisten ja uusien asiakkaiden kokemusta Heinolasta koko organisaatiossa.

  1. Heinola oli pahan rakennemuutoksen kourissa vuonna 2015 useiden takaiskujen takia. Työpaikkoja lähti edeltäneen vajaan kymmenen vuoden aikana reilusti yli tuhat. Kuinka paljon noista menetetyistä työpaikoista on saatu korvattua tähän mennessä?

Vuonna 2015 Heinolassa oli huomattavan paljon tyhjiä teollisuus- ja muita toimitiloja toisin kuin nyt. Työpaikkojen määrä on hiukan laskenut, kuten suuressa osassa Suomea, mutta se on torjuntavoitto – onhan Heinolassa 1.300 asukasta vähemmän ja yli 500 eläkeläistä enemmän kuin silloin. Meillä on myös käynnissä ja valmisteilla merkittäviä yritysinvestointeja, mikä tulee näkymään myönteisesti työpaikkaluvuissa.

  1. Millä aloilla Heinolassa on jo koettu eniten työvoimapulaa ja mitä asian eteen pitäisi kiireesti tehdä?

Pula osaavasta työvoimasta on laaja-alainen ja rajoittaa yritysten toimintaa ja kasvua. Mitään yhtä nopeaa ratkaisua ei ole, vaan virta koostuu pienistä puroista. Erittäin tiivis ennakkoluuloton yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa on keskeistä, ja monia toimenpiteitä onkin käynnissä.

  1. Onko elinvoimapalveluilla säännöllisesti yhteyksiä LUT-yliopiston, Koulutuskeskus Salpauksen sekä Heinolan Yrittäjien ja työnantajayhdistyksen kanssa?

Kyllä on. Tutkimus- ja koulutussektori on avainasemassa osaavan työvoiman ja innovaatiotoiminnan kehittämisessä. Hanketoimintaa meillä on ollut erityisesti LABin ja LUTin kanssa, mutta tärkeitä ovat myös Salpaus ja Haaga-Helia, ja kasvavassa määrin toimimme muidenkin kanssa. Yrittäjäjärjestöyhteistyön avulla pysymme puolin ja toisin kartalla ja osaamme orientoitua kentän toiveiden mukaisesti.

  1. Teollisuustonteista on Heinolassakin ollut pulaa. Yrityspuisto valmistui, mutta sinne ei toistaiseksi ole saatu yrityksiä. Kuinka moni yritys on ilmaissut kiinnostustaan alueelle tulosta?

Keskusteluja on käyty aika monenkin kanssa ja vakavampia neuvotteluja on kaksinumeroinen luku. Muutamia neuvotteluja käydään parhaillaankin. Ensin korona ja nyt kohonneet rakennus- ja muut kustannukset sekä työvoimapula jarruttavat yritysten etenemistä. Alue tulee kyllä täyttymään vaiheittain.

  1. Olisiko Heinolan viisasta keskittyä joidenkin vahvojen toimialojen kehittämiseen. Esimerkiksi mekaanisen puun jatkojalostukseen?

Meidän ei kannata valita kovin kapeita kärkiä vaan toimialakokonaisuuksia, joissa on jo vahva yrityspohja ja suuri kasvupotentiaali. Jo vuosien ajan olemme painottaneet bio- ja kiertotalouskokonaisuutta sekä matkailua, joissa molemmissa Heinolassa on kansallisesti vahva ekosysteemi.

  1. Miten kaupungin eri toimialojen keskeinen yhteistyö pelaa nykyisin? Voiko esim. kaavoituksella edesauttaa elinvoimapalveluiden kehitystä jatkossa?

Johtoryhmä on viime vuosina uusiutunut voimakkaasti. Strategiatyöhön on panostettu, ja siihen liittyvä tavoitteellisuus on myös entisestään tiivistänyt toimialojen yhteistyötä. Kaavoitus on osa elinvoimatoimialaa, ja sillä on vahva rooli kehityksen mahdollistajana.

  1. Mikä on ollut Heinolan elinvoimapalveluiden vuosittainen budjetti ja onko se ollut riittävällä tasolla?

Toimialan kulut ovat tänä vuonna 8,4 miljoonaa euroa, joista noin puolet käytetään työllisyydenhoitoon. Tulot ovat noin 3,6 miljoonaa. Isommalla budjetilla voitaisiin saada lisää vaikuttavuutta, mutta nykyisellä tasolla on kuitenkin kohtuulliset toimintaedellytykset.

FAKTA
Heikki Mäkilä, elinvoimajohtaja
Syntynyt: 1959 Heinolassa.
Koulutus: Diplomi-insinööri, eMBA, hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutus (ei vielä tentitty), metsätalousyrittäjä (metsäalan ammattitutkinto), menossa Postgraduate Diploma in Intelligent Marketing.
Perhesuhde: Naimisissa, pappa.
Harrastukset: Remontointi, puutyöt, luonto, golf, sähly, taide, matkustaminen.
Motto: Henki kulkee.

Teksti: Jari Niemi HU

Jaa tämä:
Kategoria: 10 kysymystä