Heinolassamme tapahtuu juuri nyt poikkeuksellisen upeita asioita. Valtakunnallisesti toimivat vähittäiskaupan suuret ketjut – JYSK, Puuilo, Rusta ja Prisma – ovat tulleet tai tulossa Heinolaan lähes samaan aikaan. Ne eivät tule tänne kohteliaisuudesta tai sattumalta, vaan siksi, että ne uskovat Heinolan tulevaisuuteen.
Kaupan menestystarina ei Heinolassa ole uusi. Citymarket, Tokmanni, ABC, Heila, Heinolan Levy ja Lista sekä vene-, vapaa-ajan- ja pienkonekauppaa harjoittava PKH Siekkinen eteläisessä ja pohjoisessa liittymissä – yhdessä keskustan erikoisliikkeiden ja lukuisten muiden toimijoiden kanssa – ovat pitäneet Heinolan kaupallista elinvoimaa yllä jo vuosikymmeniä. Nyt tämä pitkäjänteinen työ saa jatkoa aivan uudella mittakaavalla, josta uskoaksemme kaikki, niin entiset kuin uudetkin toimijat, tulevat yhdessä hyötymään.
Me Sillanpäät kiinnostuimme tästä ilmiöstä sen verran, että päätimme selvittää, mistä tässä kehityksessä oikein on kyse – ja ennen kaikkea, mihin se voisi Heinolan tarinaa viedä.
Ensimmäinen havaintomme oli yksinkertainen mutta merkittävä: selvitystyömme mukaan missään muualla Suomessa ei ole saman kokoluokan kaupunkiin sijoittunut tai sijoittumassa näin monta suurta kauppaketjua näin lyhyen, noin kahden vuoden ajanjakson sisällä. Ilmiötä tekee vielä kiinnostavammaksi se, että nämä toimijat tekevät sijoittumispäätöksensä toisistaan riippumatta, omien analyysiensa ja eri aikataulujen perusteella – ja tyypillisesti 15–25 vuoden kannattavuusennusteilla.
Se, että kaikki nämä toimijat ovat päätyneet lähes samanaikaisesti samaan lopputulokseen, ei voi olla sattumaa. Heinola nähdään selvästi tulevaisuuden kasvu- ja kauppapaikkana – ja ehkä myös paljon muuna.
Uudempi tutkimus vähittäiskaupan sijaintimalleista osoittaa, että päätöksenteossa huomioidaan yhä enemmän niin sanotut monikäyntireitit. Ihmisillä on useita syitä tulla samalle alueelle: ostokset, palvelut, nähtävyydet, luonto, tapahtumat – ja yhä useammin matkailu. Kun nämä yhdistyvät, alueen vetovoima kasvaa merkittävästi myös kauppaketjujen näkökulmasta.
Vaikka väestöpohja, liikennevirrat ja ostopotentiaali ovat edelleen keskeisiä tekijöitä sijoittumispäätöksissä, matkailun tuoma lisäasiakasvirta on nykyisin aivan varmasti yksi arvioitava tekijä. Ja juuri tässä Heinolalla on valtava potentiaali.
Pohdimme tätä teemaa myös yhdessä valtakunnallisissa maankäytön ja kiinteistökehityksen tehtävissä pitkään työskennelleen ystävämme kanssa. Hänen tiivistetty näkemyksensä oli selkeä: suuret kauppatoimijat näkevät Heinolan kauppa-alueen huomattavasti laajempana kuin pelkän kaupungin oman talousalueen. Kun karttaa katsoo hetken, ymmärtää miksi – potentiaalinen asiointialue lähes tuplaantuu Heinolan väkilukuun verrattuna.
Arvioiden mukaan tämän mittaluokan kaupan keskittymä voi tuoda alueelle 50 000–100 000 uutta päiväkävijää vuodessa. Ja jos me Heinolassa uskallamme tulevaisuudessa panostaa aidosti ja rohkeasti matkailun markkinointiin ja myyntiin, päiväkävijöiden määrä voi kasvaa aivan toiseen mittaluokkaan.
Koska jokaisen kolumnin tulisi johtaa myös toimiin, esitämme lopuksi yhden konkreettisen ehdotuksen lähiajan askelmerkiksi:
Heinolan kaupungin markkinointitiimin tulisi jo tulevana kesänä panostaa isosti siihen, että eteläisen ja pohjoisen liittymien kauppapaikoilla asioivat kävijät ohjataan aktiivisesti myös keskustaan – erikoisliikkeisiin, kahviloihin ja ravintoloihin nauttimaan Heinolan upeasta kesätunnelmasta. Ja toki myös vastavuoroisesti toiseen suuntaan. Panostus kannattaa varmuudella.
Sillanpäät
Sillanpäät-nimimerkin takana ovat eläkeläiset Juha Untamo ja Jouko Pihlanen.
