Tansaniassa syntynyttä ja Italiassa 8-vuotiaasta asti asunutta Roberto Barilania voi täydellä syyllä nimittää maailman kansalaiseksi. Italialaisessa, teollisuuden automaatiota valmistavassa yrityksessä elämän työnsä tehnyt italialainen joutui ammattinsa puolesta matkustamaan paljon. Yksi työkeikka Helsinkiin 1970-luvun alussa osaltaan sinetöi Roberton tulevaisuuden, kun hän kohtasi tulevan vaimonsa. Pancalierissä, pienessä kylässä Torinon lähellä asuvasta italialaisesta tuli eläköitymisen myötä kesäheinolalainen. Puku päällä businessluokassa matkustavasta bisnesmiehestä kuoriutui reppu selässä luontokohteita kuvaava valokuvaaja. Koronapandemian vaikeuttaessa matkustelua Roberton vakituinen asuntokin vaihtui väliaikaisesti italialaisesta 1700-luvun kivitalosta 1900-luvun alkupuolella valmistuneeseen puutaloon Heinolan kirkonkylässä.

  1. Miksi valitsit Heinolan kesäpaikaksesi?

Siihen on olemassa vain yksi syy ja se on se, että vaimoni on kotoisin Heinolasta.

  1. Onko omakotitalo Heinolan kirkonkylällä sinulle kesäpaikka vai eläkeasunto?

Haaveena on, että asumme puolet vuodesta Heinolassa ja toisen puolen Italiassa. Kesäkoti Heinolassa on ollut myös tukikohta useille matkoilleni Pohjois- ja Itä-Suomeen.

  1. Saavuit Heinolaan viime vuonna helmikuussa päivää ennen kuin matkustusrajoitukset astuivat voimaan ja jäit tavallaan jumiin. Miten korona-aika on sujunut Heinolassa?

Aika ei ole käynyt pitkäksi. Touhusin kameroideni kanssa valokuvaten suomalaista luontoa, sillä luontokohteilla ei ole koronaa. Oleskeluni pitkittyi matkustusrajoitusten myötä ja minun piti hakea pysyvä oleskelulupa. Sen saaminen oli yllättävän helppo ja nopea toimitus.

  1. Miten italialainen pikkukylä eroaa suomalaisesta pikkukaupungista?

Ero on siinä, että Heinola on viisi-kuusi kertaa isompi paikkakunta kuin Pancalieri. Ihmiset vaikuttavat molemmissa samanlaisilta, joskin en ole Heinolassa tekemisissä kuin muutamien ihmisten kanssa. Ihmiset ovat Suomessa ehkäpä rennompia kuin Italiassa.

  1. Entäpä liikenne. Kuinka vertaat italialaista ja suomalaista ajoneuvoliikennettä?

Näkisin Suomessa muutamia eri kategorioita. Ensinnäkin liikenteessä on ryhmä ajajia, jotka ovat liian kohteliaita ja ajavat hiljaa ja pysähtyvät kun ei pitäisi pysähtyä. Sitten on ryhmä, joka käyttäytyy liikenteessä ”normaalisti” ja viimeiseksi ryhmä, joka käyttäytyy liikenteessä hullun tavoin. Koskaan ei tiedä miten kukin toimii missäkin tilanteessa ja se tekee suomalaisesta liikenteestä arvaamatonta. Italiassa liikenne on villiä, mutta ennakoitavaa, koska kaikki käyttäytyvät samalla lailla. Liikennetiheys on Suomessa pienempi kuin Italiassa, mutta siellä on keskityttävä koko ajan ajamiseen. Täällä voi olla rennompi, mutta edessä voi olla yllätyksiä.

  1. Eläköitymisesi myötä liituraitapuku ja kannettava tietokone vaihtui eräasusteisiin ja kameroihin. Mistä kiinnostus luontokuvaukseen?

Olen ollut kiinnostunut valokuvauksesta aina. Sain ensimmäisen kamerani jo asuessamme Afrikassa. Myöhemmin valokuvaus jäi taka-alalle, kun piti keskittyä työhön ja perheen arkeen kolmen lapsen kanssa. Olin pitkään sitä mieltä, että digitaalinen valokuva ei ole valokuva ollenkaan. Ajastaan mieli muuttui ja päätin opetella digitaalisen valokuvauksen ja innostuin siitä. Digitaalinen kuvaaminen helpottaa valokuvauksen opiskelua, sillä näet tuloksen heti. Digikuvauksen kanssa voi tehdä kokeiluja ja olla paljon luovempi. Voi leikitellä valotuksen ja nopeuden kanssa ja se tekee luontokuvauksesta kiinnostavaa. Villiä luontoa kuvatessa on hyvä, että voi ottaa 15-20 kuvaa sekunnissa.

  1. Olet kiertänyt valokuvaamassa luontoa paljon myös Suomen ulkopuolella. Mistä löytyy mielestäsi parhaat kuvauspaikat?

Ei voi puhua parhaista paikoista. Pitää puhua erilaisista paikoista. Myös kotimaastani Italiasta löytyy hyviä kuvauspaikkoja vaikkapa Alpeilta. Kaikkialla on hyviä kuvauskohteita. Olen koostamassa kuvakirjaa ja sen punainen lanka on pohjoismainen luonto. Sen vuoksi matkani suuntautuu hyvin usein pohjoiseen, jopa Islantiin ja Huippuvuorille.

  1. Entäpä Suomi, minne päin Suomea kuvausmatkasi mieluiten suuntautuvat?

Se riippuu useista eri asioista. Kuvaan paljon Heinolan seudulla. Kuusamon alue on hieno, ja Lappi on omalaatuinen ja kiinnostava alue. Kuhmon seutu on kiinnostava, jos haluaa kuvata karhuja, ahmoja ja susia. Matkakohde riippuu siitä, minkälaisia kuvia haluaa. Tänä vuonna olen keskittynyt kuvaamaan erilaisia soita. On mielenkiintoista nähdä kuinka paljon erilaisia ja -tyyppisiä kasveja aapasoilla kasvaa.

  1. Olet liikkunut kameran kanssa myös Heinolan luontokohteissa. Miten koet lähitienoon?

Minulla ei ole täälläpäin erityistä kohdetta. Käyn paljon kuvaamassa Kymenvirran rannalla ja erityisesti Koskensaaressa. Minulla on paljon hyviä kuvia, jotka on otettu Kymijoen rannoilta. On ollut hienoa tarkkailla ja kuvata esimerkiksi härkälintua Koskensaaressa. Olen saanut paljon hyvin mielenkiintoista kuvamateriaalia härkälinnun arjesta. Vaikkapa sen, kun koiraslintu syöttää naaraslinnun selässä istuvaa poikasta.

  1. Minkälaisia kuvia Roberton kameran kennolle tallentuu tulevaisuudessa?

Ensinnäkin minun pitää viimeistellä mainitsemani kuvakirja, ja kun se on valmis, niin mieleni tekisi lähteä vuodeksi Afrikkaan kuvaamaan lapsuuteni maisemia, etsimään juuriani.

Teksti ja kuva: Tuomo Seppänen


0 Kommentit

Vastaa