Kirjastopalvelujohtaja Jan-Erik Ylitalo näkee kirjaston roolin yhteiskunnallisen keskustelun foorumina lisääntyneen.

Heinolassa alkusyksystä kirjastopalvelujohtajana aloittanut Jan-Erik Ylitalo näkee Heinolan kirjaston tulevaisuuden valoisana, vaikka tila-asiat ovatkin suuri kysymysmerkki.

Sopivan kokoinen kaupunki, sopivan kokoinen kirjasto ja sopivat haasteet. Näin kuvailee Heinolan kaupunginkirjaston kirjastopalvelujohtajana elokuussa työnsä aloittanut Jan-Erik Ylitalo syitä sille, miksi hän päätyi uuteen työhönsä juuri Heinolaan. Aiemmin muun muassa Huittisten kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtajana työskennellyt Ylitalo pitää Heinolan kaupunginkirjastoa sijainniltaan erinomaisena. Entisiin pankin toimitiloihin vuosituhannen vaihteen tienoilla remontoidut tilat alkavat kuitenkin olla käyttöikänsä päässä.

-Talotekniikka ja pinnat alkavat olla huonossa kunnossa, ja kunnostamisen tarve on valtava, Ylitalo kuvailee.

Keskusteluja tilojen tulevaisuudesta on käyty monellakin eri taholla, mutta päätöksiä asiasta ei vielä ole.

Tilakysymyksiä lukuun ottamatta kirjastolla menee Heinolassa hyvin.

-Henkilökunta on kokenutta, aineiston hankintamäärärahat ovat vakiintuneet ja kirjastoauto on suhteellisen uusi, Ylitalo luettelee.

Kaupunginkirjasto työllistää kymmenkunta vakituista ja kaksi määräaikaista työntekijää. Avoinna ollut henkilöstöresurssi on ensi vuonna aloittava mediaohjaaja, jonka hakuprosessi päättyi juuri.

-Digineuvonnalle on entistä enemmän kysyntää, ja jatkossa pystymme vastaamaan tähän kysyntään entistä paremmin, Ylitalo kertoo.

-Resurssit paranevat myös kaikkien asiakaskoneiden uusimisen myötä, Ylitalo lisää.

Kirjaston rooli on jatkuvassa muutoksessa

Jan-Erik Ylitalo pitää kirjaston tärkeimpinä tehtävinä tarjota tietoa, viihdettä ja sisältöjä arkeen, formaatista riippumatta.

Perinteinen kirja onkin saanut rinnalleen aina vain kasvavan joukon uusia artikkeleita. Eri paikkakunnilla kirjastoissa on nykyisellään lainattavissa erikoisaineistoja liikuntavälineistä verenpainemittareihin ja porakoneisiin. Myös kotikoneelta tai mobiililaitteelta luettavissa oleva e-aineisto on lisääntynyt ja kasvattanut suosiotaan. Uusista lainausartikkeleista huolimatta Ylitalo muistuttaa myös kirjojen pitävän pintansa.

-Kirja on suurempi kuin koskaan, Ylitalo julistaa.

Ajatukseen kirjastojen maksullisuudesta Ylitalo suhtautuu kielteisesti.

-Kirjaston kivijalkoja ovat maksuttomuus ja helppo saavutettavuus kaikille. Ajatus maksullisuudesta kuulostaa hyvin vieraalta.

Kirjastoissa onkin menty osittain vastakkaiseen suuntaan. Lastu-kirjastoissa, joihin Heinolakin kuuluu, on muun muassa luovuttu varausmaksuista.

Kirjastojen rooli muuttuu koko ajan ihmisten ja yhteiskunnan tarpeiden muuttuessa. Ylitalon mukaan paikkakunnasta ja sen tarpeista riippuen kirjastot kehittyvät omiin suuntiinsa.

-Joillakin paikkakunnilla kirjastoista on tullut yhteispalvelupisteitä, joissa moni eri toimija toimii saman katon alla, Ylitalo kertoo. Heinolassakin kirjastossa voi esimerkiksi ladata paikallisbussiliikenteen Waltti-matkakortteja.

-Kirjastoissa on kaikennäköistä aineistoa ja palvelua, Ylitalo tiivistää.

Kirjastot toimivat myös entistä enemmän erilaisten tapahtumien näyttämöinä ja järjestäjinä sekä kansalaiskeskustelun herättäjänä.

-Kirjaston rooli yhteiskunnallisen keskustelun foorumina on lisääntynyt, Ylitalo kertoo huomauttaen samalla, että kirjaston pitää kuitenkin olla kaikessa toiminnassaan puolueeton ja objektiivinen taho.

Itseasiointi ja yhteiskunnan toimintojen siirtyminen verkkoon näkyy myös kirjaston toiminnassa.

-Itsepalvelu on lisääntynyt. Varaukset ja lainausten uusimiset osa asiakkaista hoitaa netissä, Ylitalo sanoo.

Itse kirjaston tiloissa itseasiointi näkyy lainaus- ja palautusautomaattien käyttönä, joihin asiakkaat ovat Ylitalon mukaan tottuneet hyvin. Itseasiointi vapauttaa henkilöstön aikaa muuhun asiakastyöhön, kuten aineiston etsimiseen, kopioinnissa avustamiseen ja toiminnan suunnitteluun.

Omatoimi-kirjasto kirjaston pohjakerroksessa mahdollistaa kirjaston palvelujen käytön myös silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Koronan vuoksi viime marraskuusta tämän vuoden kesäkuuhun saakka suljettuna ollut omatoimi-kirjasto ei ole vielä päässyt koronaa edeltäviin kävijämääriin.

-Omatoimen käyttäjämäärät ovat olleet noin 2/3 koronaa edeltävistä kolmesta vuodesta, Ylitalo kertoo.

Parempaa näkyvyyttä Ylitalo toivoisi kirjastokimpassa mobiilikirjastokortille, jonka Lastu-kirjastot ovat ottaneet käyttöön.

-Mobiilikirjasto-kortti toimii kuten tavallinenkin kirjastokortti lainauksessa ja omatoimiaikana sisäänkirjautuessa, Ylitalo kertoo näyttäessään perinteisen kirjastokortin tavoin toimivaa korttia puhelimestaan.

Median suurkuluttaja

Vapaa-ajallaan Jan-Erik Ylitalo tunnustautuu median suurkuluttajaksi.

-Kirjoissa tartun mieluimmin perinteiseen kirjaan, mutta lehdissä suosin e-lehtiä, Ylitalo kertoo. E-äänikirjoja Ylitalo kertoo kuuntelevansa lenkkeillessä ja erityisesti pidemmillä automatkoilla.

Suosikkikirjailijoikseen Ylitalo nimeää hetken mietittyään kotimaisista Kari Hotakaisen ja Tuomas Kyrön, ja ulkomaisista Alastair Reynoldsin. Ylitalo tunnustautuukin suureksi scifin ystäväksi.

Millaisia lukusuosituksia kirjastopalvelujohtajalla on joululomalle?

-Monet kustantamot tähtäävät joulumarkkinoille, joten tarjonta on valtava. Kannattaa pitää silmät auki, Ylitalo vinkkaa sen tarkemmin nimeämättä mitään yksittäistä kirjaa tai kirjailijaa.

Joulusesonkina ihmiset ostavatkin paljon kirjoja. Ylitalo muistuttaa tärkeästä asiasta erityisesti ylikuluttamisen näkökulmasta.

-Tarvitseeko kirjaa aina ostaa, kun sen voisi lainatakin?

Joulu näkyy kirjaston lainauksissa erityisesti musiikin ja jouluperinteisiin ja -ruokiin liittyvien kirjojen suosiossa.

-Joulumusiikki on pitänyt parhaiten pintansa, Ylitalo kertoo viitaten musiikkiäänitteiden lainausten määrän romahtamiseen. Hänen mukaansa osassa kirjastoista musiikkiosastoista on vähäisen kysynnän vuoksi luovuttu kokonaan.

Entä elokuvat, vieläkö niitä lainataan, kun markkinat ovat pullollaan suoratoistopalveluita ja perinteisiä televisiokanavia?

-Elokuvia lainataan edelleen. Meidän etuina ovat maksuttomuus ja kahden viikon laina-aika, Ylitalo luettelee.

-Osa ihmisistä ei halua kirjautua suoratoistopalveluihin ja osalla ei ole nettiä saatavilla, Ylitalo jatkaa.

Heinolan kirjaston elokuva- ja pelivalikoima on itse asiassa laajentumassa.

-Uutena meille on tullut lainattavaksi Xbox Series X -konsolipelejä ja vuoden alusta myös 4K-elokuvia, Ylitalo paljastaa.

FAKTA

Ikä ja kotipaikka: 49, Rusko.
Ammatti: Kirjastopalvelujohtaja.
Koulutus: Filosofian maisteri.
Perhe: Vaimo ja kolme poikaa.
Motto: Keskity ratkaisuun.

Teksti: Jussi Varjo
Kuva: Marko Latvanen

Jaa tämä:
Kategoria: Kuukauden vieras