Helteinen kesä on tehnyt tehtävänsä. Järvivedet ovat lämmenneet, auringonpaiste on värjännyt posket ja mökkitie on kulunut sandaalien alta. Heinolan kesä on jälleen tarjonnut parastaan niin paikallisille kuin vierailijoillekin. Torilla on kahviteltu. Jyrängön sillalla on pysähdytty ottamaan kuvia. Lintuhoitolan siivekkäät ystävät ovat muistuttaneet luonnon ihmeellisyydestä. Mutta nyt, kuin varkain, elokuu on hiipinyt esiin ja se tuo mukanaan sen väistämättömän hetken, jolloin loma vaihtuu arjeksi.

Paluu arkeen on monelle kaksijakoinen tunne. Toisaalta on helpottavaa palata rutiineihin – tietää, mihin aikaan kahvi porisee ja milloin bussi kulkee. Mutta toisaalta loma herättää aina kysymyksen: Miksi arki ei voisi tuntua enemmän lomalta?

Heinolassa arki ei ole pelkästään harmaata. Se on koulujen alkuja, työmatkoja ja syksyn lehtien ruskaa pitkin kauniita rantamaisemia. Se on päiväkodin pihalla vilkuttavia lapsia ja keskustan kahviloissa kiireettömästi istuvia eläkeläisiä. Se on tavallista elämää – mutta tavallisen ei suinkaan tarvitse tarkoittaa tylsää.

Ehkä suurin haaste paluussa arkeen on se, että meidän odotetaan suoriutuvan heti täysillä. Lomalta palaavan pitäisi olla levännyt, tehokas ja motivoitunut. Mutta jos loma ei ehtinyt tarjota lepoa, vaan oli täynnä aikataulutettua ohjelmaa, matkustamista ja suvun tapaamisia, voi arjen alku tuntua ennemmin maratonilta kuin uudelta alulta. Tuoreen tutkimuksen mukaan (SD Worx 22.7.2025) jopa lähes puolet työssäkäyvistä suomalaisista tekee jonkinlaisia työtehtäviä vuosilomallaan. Pieniltäkin tuntuvat työtehtävät, kuten sähköpostien tarkistaminen, katkaisevat loman ja heikentävät loman palauttavaa vaikutusta.

Tässä kohtaa voisi tehdä toisenlaisen valinnan. Entä jos arkeen palaisi lempeästi? Tekisi tietoisesti tilaa siirtymälle, suuntaisi vielä töiden jälkeen uimaan tai hakisi torilta mustikoita iltateelle. Antaisi itselleen luvan olla vähän kesken – niin kuin luonto ympärillämme, joka ei vielä ole täysin valmis syksyyn. Katukuvassakin se näkyy – vielä löytyy shortseja ja pyöräkoreja, mutta myös ensimmäisiä villatakkeja.

Paluu arkeen on myös mahdollisuus. Se on tilaisuus rakentaa jotain uutta: aloittaa harrastus, tehdä pieni muutos rutiiniin, tai ihan vain päättää nukkua paremmin. Arjen kauneus löytyy yksityiskohdista – kahvikupin höyrystä aamuhämärässä, ystävän tervehdyksestä kadunkulmassa, ja siitä, että saa olla osa yhteisöä, jossa ihmiset vielä tuntevat toisensa nimeltä.

Heinola on arjen kaupunki parhaimmillaan. Täällä ei tarvitse kiirehtiä ruuhkassa tai piilotella kerrostalojen varjoissa. Täällä arki hengittää. Ja vaikka loma päättyy, elämä ei – se jatkuu tutuissa maisemissa, tutuissa kasvoissa ja uusissa mahdollisuuksissa.

Jussi Varjo
Kirjoittaja on Heinolan Uutisten päätoimittaja

Jaa tämä:
Kategoria: Kolumnit