Tuuli Salmi luotsaa Heinolan lintuhoitolaa. Kuva: Tuomo Seppänen

Heinolan lintuhoitolan toiminnasta ja hoitolan toimintaperiaatteista on herännyt viime päivinä keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa.

On erinomaista, että luonnonvaraisten eläinten hoito herättää keskustelua ja kansalaisissa on aitoa huolta siitä, että toimitaan oikein sekä lakien ja säädösten mukaisesti. Lait ja säädökset vaikuttavat ohjaavat hoitolan toimintaa aivan kuten muillakin alan toimijoilla ja niiden mukaan toimimme, kerrotaan lintuhoitolan lähettämässä tiedotteessa.

Heinolan lintuhoitolan perustoiminta on pysynyt samana jo vuosikymmenien ajan. Toiminta-ajatuksena on ottaa hoitoon loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja, kuntouttaa ne ja palauttaa ne terveinä ja toimintakykyisinä luontoon. Hoitolassa linnuista huolehtivat ammattitaitoiset eläintenhoitajat ja lintuekologi, jotka ovat kaikki työskennelleet pitkään luonnonvaraisten lintujen kanssa. Lisäksi lintuhoitolan potilaita hoitavat Heinolan alueen eläinlääkärit, joiden valvonnassa myös esimerkiksi lintuhoitolan lääkintäsuunnitelma on.

Vuosittain Heinolan lintuhoitolaan on tullut keskimäärin 129 lintua, joista on vapautunut 30–40 %. Hoitola ottaa vastaan kaikki loukkaantuneet tai orvoiksi jääneet kotimaiset luonnonvaraiset linnut, lajista, rauhoittamattomuudesta tai uhanalaisuusluokituksesta riippumatta.

Lintuhoitolalta kerrotaan, että noin 40 % linnuista pystytään vapauttamaan. Loput noin 60 % pääsääntöisesti joko menehtyvät tai ne lopetetaan. Yleisimmin lopetuspäätökseen päädytään heti ensiarviossa, ja lopetus hoidetaan hätälopetuksena ammattitaitoisten ja osaavien henkilökunnan jäsenien toimesta. Lopetussyy on yleensä jokin vakava fyysinen vamma, kuten poikki mennyt siipi tai jalka, tai muutoin vakavat vammat, joiden ennuste on sellainen, että lintu ei pysty palautumaan luontoon.

Toisen puolen lopetuksista muodostavat ne linnut, jotka lopetetaan vasta niiden oltua jonkin aikaa hoidossa. Mikäli lintu jää hoitoon alustavan arvion jälkeen, osa niistä hoidosta huolimatta menehtyy vammoihinsa, tai vamman ja olosuhteiden yhdistelmään, jossa stressi on iso tekijä. Lintuhoitolasta kerrotaan, että villillä luonnonvaraisella linnulla on aina stressiä, vaikka sen minimoimiseksi tehtäisiin kaikki mahdollinen.

Heinolan lintuhoitolan verkkosivuilla lukee: ”Osa loukkaantuneista linnuista saadaan hoidettua niin hyvään kuntoon, että ne voidaan päästää takaisin vapauteen, huonokuntoisimmat linnut joudutaan lopettamaan, mutta tarhalla itsenäisesti pärjäävät jäävät lintuhoitolaan asumaan.” Tämä on periaate, jonka takana lintuhoitolassa edelleen seistään, kerrotaan aiheesta laaditussa tiedotteessa.

Lintuja saapuu vuosittain hoitoon niin paljon, että myös tilakapasiteetti ja henkilöstöresurssit joudutaan ottamaan huomioon pysyvään hoitoon jättämispäätöksissä. Myös maa- ja metsätalousministeriön eläintarha-asetus määrittelee pysyvästi hoidossa oleville lajeille tilavaatimukset niiden pitopaikoille, joiden tulee täyttyä, että sen hallussapitoon saa luvan. Näin ollen esimerkiksi tällä hetkellä Heinolan lintuhoitolassa ei ole tarpeeksi suuria häkkejä vaikkapa kanahaukalle tai metsolle.

Harva tulee ajatelleeksi, että kun luonnonvarainen lintu on väliaikaisesti jossain hoidossa, sen hoitopaikalle asetetut vaatimukset ovat aivan eri luokkaa, kuin sen asuessa pysyvästi jossakin. Tähän perustuu se, että osa lintuja hoitavista paikoista ei valitettavasti sovellu lainkaan niiden pysyväisasumukseksi, hyvä jos edes väliaikaiseksi, lintutarhalta kerrotaan.

Heinolan lintuhoitolassa on tällä hetkellä pysyvästi hoidossa yli 50 luonnonvaraista lintua. Näiden yksilöiden hyvinvointia ajatellen on tälläkin hetkellä käynnissä petolintutalon ulkohäkkien laajennus, jotta esimerkiksi Kaapo-korpin, lehtopöllö Lehtosen sekä kahden mehiläishaukan tilavaatimukset pysyvän pitopaikan suhteen täyttyvä.

Lintuhoitolassa on viime viikolla eläinlääkärin toimesta lopetettu viisi lintua.

Virkaeläinlääkärin kanssa päätettiin lintujen lopettamisesta, joilla oli huomattu kipuun viittaavia käytösmuutoksia tai joilla on jatkuvaa kipua aiheuttavia kroonisia muutoksista aiheuttaneita vanhoja traumoja. Luonnoneläimet peittävät kipua viimeiseen asti ja saattavat esim. syödä jatkuvasta pelosta ja stressistä huolimatta, joten etenkin lintujen kanssa jotka eivät ole luontoonpalautuskelpoisia on tärkeä arvioida sopeutuvatko ne hoitolaelämään. Tärkeämpää on hyvä elämä hyvään kuolemaan asti kuin pitkä elämä. Lopetetuista linnuista kaksi oli ollut hoitolassa vasta viime vuoden lopusta, ja ne eivät kumpikaan olleet toipuneet toivotulla tavalla, jonka vuoksi lopetukseen päädyttiin, kerrotaan lintuhoitolan tiedotteessa.

Heinolan kaupungilta korostetaan lintuhoitolan toiminnan olevan julkista, ja että sen toimintaperiaatteista on hyvä käydä keskustelua. Erityisen ilahduttavana lintuhoitolassa pidetään sitä, että suurta yleisöä kiinnostaa luonnonvaraisten lintujen hoito, ja että se koetaan tärkeäksi.

Artikkelin kuvat: Tuomo Seppänen

Jaa tämä: