Näkövammaistennis tekee hiljalleen tuloa Suomeen. Lahdessa pelaajia on viisi ja Helsingissä kuutisentoista.
Laji on rantautunut Suomeen vasta viime marraskuussa, jolloin kaksi tennisseuraa, Lahden Tenniskerho (LT) ja Helsingin verkkopalloseura (HVS), lähtivät viemään lajia eteenpäin.
-Laji lähti heti nousuun ja nyt pelaajia on lähdössä ensimmäiseen kansainväliseen turnaukseen Liettuaan, kertoo Lahden Tenniskerhon hallituksen puheenjohtaja Anna Degerman. Degerman vetää näkövammaistenniksen Lahden ryhmää ja on ollut kehittämässä lajia alusta asti. Hän myös istuu Tennisliiton Advisory Boardissa paratenniksen osilta sekä on Suomen maaedustaja IBTA:ssa (International Blind Tennis Association).
Lahden Kisapuistossa on tällä hetkellä säännöllisesti treenaava ryhmä, joka kokoontuu viikonloppuisin. Pelaajia on Lahden seudulta viisi. Lisäksi Helsingistä treeneissä käy kolme henkilöä.
Kentälle pompatessaan ääntä pitävä softispallo pitää sisällään pingispallon, jonka sisällä on rakeita. Äänen perusteella pelaaja suunnistaa palloa kohti. Pelisäännöt ja pisteidenlasku ovat samat kuin tenniksessä, mutta kentän koko ja muun muassa pomppujen määrä vaihtelevat pelaajien näkövammaisluokituksen mukaan.
-B1 eli täysin sokea pelaa kolmella pompulla ja siitä näkörajoitteen lieventyessä myös pomppujen määrä vähenee. Aina saa tietenkin lyödä palloon heti niin ehtiessään, Degerman valottaa.
Näkövammaistenniksen pallo ei pomppaa samalla tavoin kuin tavallinen tennispallo, vaan pomppu on matalampi. Tästä syystä kentän koko on pienempi kuin yleensä. Täysin sokeat pelaavat tenniskentän syöttöruutujen alueella, jota sitäkin on kavennettu leveydestä.
-Kun näkörajoite lievenee, niin kentän kokokin kasvaa, Degerman kertoo.
-Kentän rajat tarroitetaan maalarinteipillä/huomioteipillä B2-B4 ryhmille, mutta B1:lle rajat merkitään kumireunoilla tai teippikohoumalla, jotta pelaaja tuntee rajat kengän alla, Degerman taustoittaa.
Degerman kannustaa lajista kiinnostuneita mukaan treenaamaan.
-Sisäpelikengät ja juomapullo mukaan. Meiltä Lahden Tenniskerhosta saa alkuun mailankin. Näkkäripalloja voi ostaa meiltä mukaan omaan treenaamiseen.
Degerman kertoo auttavansa ensikertalaisia hahmottamaan paikan päällä tilat, pukuhuoneet ja kulkemisen kentälle.
-Ja joka kerta katson, että kaikki pääsevät kentälle.
Ei pelkkää pelaamista
Lajia marraskuussa ensimmäisen kerran kokeillut ja kipinän jo tuolloin harrastukseen saanut Tomi Varjo kertoo löytäneensä lajin kuntoutusohjaajansa kautta.
-Hän ajatteli lajin olevan hyvä minulle, sillä olen kuulemma niin sporttinen.
Varjo sanoo pelaamisen tuntuvan kivalta.
-Saa ajatukset muualle. Kovasti haluaisin kilpailla kyseisessä lajissa.
Pelaamisen kautta Varjo on saanut myös uusia tuttavuuksia. Parasta on kuitenkin itse pelaaminen.
-Parasta on se, kun saa onnistuneen lyönnin, jota vastustaja ei pysty palauttamaan. Ja tietenkin voittaminen, Varjo hymyilee.
Degerman lisää, että lajissa on pelaamisen lisäksi kyse hauskanpidosta.
-Muutaman kerran olen itse valmentaessa huikkinut kentällä suureen ääneen: ”katsokaas kaikki tänne päin niin näytän mallia!” ja naurunremakan jälkeen kokoillut itseäni. On vapauttavaa, kun voi nauraa itselleen, niin siellä kaikki tekevät. Olen äärimmäisen ylpeä pelaajistani, jotka kerta toisensa jälkeen tulevat paikalle yrittämään, vaikka laji on jo näkevillekin haastava. Onnistuminen tuntuu sitten ihan juhlalta!
Muualla Suomessa ei ole vielä toimintaa, mutta Degermanin mukaan näkövammaistennistä ollaan viemässä tämän vuoden aikana Tampereelle ja Turkuun.
Kyselyitä lajia kohtaan on tullut Rovaniemeä ja Maarianhaminaa myöten. Ensimmäinen Suomen turnaus on määrä järjestää näillä näkymin marraskuussa Talissa, Helsingissä.
-Samaan aikaan saamme toivottavasti irlantilaisen näkövammaistennis-kouluttajan Wesley O´Brienin uudelleen Suomeen, Degerman kertoo.
O’Brien oli viime marraskuussa kouluttamassa Suomen ensimmäiset näkövammaistennis-valmentajat lajin saloihin.
-Uskon, että joskus tulevaisuudessa näkövammaistennis on paralaji! Sitä kohti!, Degerman iloitsee.
Lajista kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Lahden Tenniskerhoon(anna.degerman@lahdentenniskerho.fi) tai Helsingin Verkkopalloseuraan (repe.jokinen@gmail.com). Lajia voi myös seurata Instagram-tilillä @team_blindspot.
Teksti: Jussi Varjo HU
Artikkelikuva: Anna Degerman
