Heinola on vahvojen peruspalveluiden kaupunki. Näin haluan olevan myös tulevaisuudessa. Kun maailma ympärillä muuttuu, on seurattava aikaa ja huolehdittava kaupungin edunvalvonnasta. Se on sekä viranhaltijoiden että poliittisten päättäjien tehtävä.
• • •
Nyt päättyvällä valtuustokaudella emme siirtäneet sosiaali- ja ter-veydenhuollon peruspalveluita Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle. Sote-uudistuksen toteutuessa siirrymme osaksi maakunnallista hyvinvointialuetta näillä näkymin 1.1.2023. Tulevaisuus rakentuisi hyvinvointiyhtymän pohjalta, johon Heinolan ja Sysmän palvelutoiminta yhdistyisi. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella hyvinvointialueen työntekijöiksi. Pitääkö heinolalaisten olla huolissaan?
Alueellisesti olemme sen kokoinen kunta, että tärkeät soten peruspalvelut ovat myös tulevaisuudessa meillä lähipalveluita. Näitä ovat esimerkiksi oma terveyskeskus ja sen vastaanotot, vuodeosastotoiminta, suun terveydenhuolto, kotihoito, palveluasuminen vanhuksille ja muille erityisryhmille, palveluohjaus, sosiaalityön ja lastensuojelun palveluita vähintään nykyiseen malliin, kuntouttavaa työtoimintaa vähintään nykyisentasoisesti. Näiden palveluiden osalta en ole huolissani.
Toisaalta on myös palvelukokonaisuuksia, joissa voimme päästä osaksi laajempia kokonaisuuksia, koska pienille erityisryhmille pieni kaupunki ei pysty tarjoamaan samantasoisia palveluita kuin suurempi järjestäjä.
• • •
Tällä hetkellä suurin osa Suomen kunnista järjestää soten peruspalvelut itse Heinolan tavoin. Maakunnissa on sairaanhoitopiirit, joilla on keskussairaalat eli erikoissairaanhoito. Päijät-Häme ja 2017 perustettu Phhyky on poikkeus. Vain muutamassa maakunnassa toimii Päijät-Hämeen tavoin integroitu sote-yhtymä, jossa peruspalvelut ja erikoissairaanhoito on yhdistetty samaan maakunnalliseen organisaatioon.
Täällä muutostyötä on tehty kovassa taloudellisessa paineessa. Sen seurauksena hyvinvointikuntayhtymä on saanut paljon kielteistä julkisuutta. Terveyskeskusten vuodeosastojen sulkemiset kuohuttivat kunnissa. Vuonna 2017 yhtymä teki nopealla aikataululla päätökset Asikkalan, Nastolan ja Iitin vuodeosastotoimintojen loppumisesta. Hollolan vuodeosasto sulkeutui 2020. Akuutti-kotisairaala on ollut onnistunutta kehittämistyötä, joka on vaihtoehto sairaalan vuodeosastolle eli sairaalahoitoa tarvitsevia on enenevästi hoidettu kotona.
Tällä hetkellä vuodeosastotoimintaa on vain Orimattilassa ja Lahdessa. Koronan myötä vuodeosastot ovat kuormittuneet. Potilaat, joilla epäillään koronaa, tarvitsevat eristyshuoneita. Juuri nyt on tarve lisätä vuodeosastopaikkoja – ei supistaa. Heinolan vuodeosaston toimintaa en näe uhattuna tilanteessa, jossa maakunnallinen kapasiteetti on supistunut ehkä jo liiankin vähäiseksi. Sulkeutuneiden vuodeosastojen työntekijät on sijoitettu yhtymän muihin toimipisteisiin. Muutos on riepotellut työntekijöitä.
• • •
Liikkeenluovutuksia on vuoden 2017 jälkeen ollut useita. Pienissä kunnissa palveluasumisyksiköitä on siirtynyt yksityisille palveluntuottajille. Laboratorio siirtyi Fimlabille, joka on kuntaomisteinen yhtiö. Viimeisessä liikkeenluovutuksessa noin kaksisataa työntekijää siirtyi juuri toimintansa aloittaneeseen Phhyky:n ja Mehiläisen yhteisyritykseen. Tämänkaltaisiin muutoksiin emme ole tottuneet Heinolassa.
Toivon myrskyjen laantuneen, ennen kuin Heinolan palvelut ja henkilöstö siirtyvät hyvinvointialueelle. Olen toiveikas, koska nähtävissä on lisääntyvää kehittämistä ja yhdessä tekemistä.
Kirsi Lehtimäki
Kirjoittaja on Heinolan kaupungin-hallituksen puheenjohtaja
