Hyvinvointiyhtymän hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2022 Päijät-Hämeen alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vuosille 2021–2025. Vuoden 2023 alusta lukien suunnitelma koskettaa myös heinolalaisia, kun kaupungin sotepalvelut siirtyvät hyvinvointialueen hoidettaviksi.
Päijät-Hämeen ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus on tilannekuva päijäthämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja hyvinvoinnin taustatekijöistä sekä toimintaympäristöstä.
Vuosien 2021–2025 aikana päijäthämäläisten hyvinvoinnin parantamisen tavoitteet ja toimet rakentuvat Päijät-Hämeen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen painopistealueiden, niin sanottujen hyte-kärkien ja niiden alatavoitteiden kautta.
Hyte-kärkien rinnalla suunnitelman päämääränä ovat tavoitteellinen yhteistyö sekä vaikuttavien ja näyttöön perustuvien toimintamallien käyttö.
Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on asiakirja, joka sovittaa yhteen muut alueelliset suunnitelmat. Näitä ovat alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2022–2025, suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi vuosille 2021–2025 sekä ehkäisevän työn toimintasuunnitelma vuosille 2021–2025.
Suunnitelmien kokonaisuuteen kytkeytyy myös Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma ja ravitsemusterveyden edistämissuunnitelma. Suunnitelmat täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyölle Päijät-Hämeessä.
Tärkeitä painotuksia
Heinolalaisen hyvinvointialueen valtuustoon valitun Fuat Wafinin (kok.) mielestä esille nostetut suunnitelmat ovat hyvä lähtökohta lähteä kehittämään toimintaa hyvinvointialueella. Wafin ei kuitenkaan usko, että konkreettisia toimenpiteitä saataisiin kovin nopeasti aikaiseksi.
-Oletan, että ensimmäiset 1,5 vuotta menee pääosin organisaatioita rakentaessa ja toimintaa käynnistellessä. Päätöksentekohimmeleitä tuntuu rakentuvan runsaasti, tuumii tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi ehdolla oleva Wafin.
Hyte-kärkien valintaa puoltaa Wafinin mukaan muun muassa se, että lasten ja nuorten psykiatriset kustannukset ovat kasvaneet jopa räjähdysmäisesti ja väestön ikääntyminen on tosiasia myös Päijät-Hämeessä.
Hyvinvointialueen muuta toimintaa suunniteltaessa on Fuat Wafinin mukaan syytä korostaa, että Heinola on tuottanut sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnan muihin kuntiin verrattuna hyvin tehokkaasti.
-Coronarian kanssa tehdystä ja vuoden 2024 kevääseen saakka voimassa olevasta erikoissairaanhoidon sopimuksesta haluamme Heinolassa pitää kiinni. Samoin haluamme säilyttää iltavastaanoton. Jos palveluita pitää tasapuolistaa kuntien kesken, muut kunnat voivat seurata Heinolaa, Wafin toteaa.
Coronarian sopimus takaa Heinolalle kustannustehokkaat palvelut ja erinomaisena esimerkkinä tästä Fuat Wafin nostaa esille kaihileikkaukset.
-Olemme saaneet positiivista valtakunnallista huomiota osaksemme, kun kaihileikkauksien jonotusajat on saatu rajattua kahteen viikkoon, Wafin mainitsee.
Kulttuureita yhdistetään
Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja hyvinvointialueen SDP:n ääniharava Kirsi Lehtimäki on tyytyväinen ensimmäisiin päätöksiin alueorganisaatiossa.
-Tässä yhdistetään eri kuntien kulttuureita. Vie aikansa ennen kuin kaikki sisäistävät sen, että olemme koko maakunnan asialla, toteaa Lehtimäki.
Päijät-Hämeen tilannetta moniin muihin maakuntiin verrattuna helpottaa se, että maakunnassa on jo tehty monella muulla alueella edessä oleva karsintatyö.
-Meillä ei olla avaamassa palveluverkkoa ja en näe, että tärkeät palvelut olisivat uhattuna. Talouden kanssa saa silti olla nöyränä, korostaa Lehtimäki.
Hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtajana ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana Kirsi Lehtimäki on päätöksenteon ytimessä, sillä hän on läsnä myös hyvinvointialueen hallituksen kokouksissa. Lehtimäen mukaan on selvää, että myös kunnissa nyt vireillä olevat sosiaali- ja terveystoimen hankkeet otetaan asianmukaiseen käsittelyyn hyvinvointialueella. Heinolassa ehkä merkittävin hanke on valitusmyllyssä jo jonkin aikaa ollut Hopeasilta 2 – vanhusten palvelukeskus.
-Asia tunnetaan hyvin hyvinvointialueen organisaatioissa, Lehtimäki sanoo.
Päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna hyvinvointikuntayhtymän palveluksessa nyt työskentelevä Kirsi Lehtimäki arvioi, että palveluverkon ylläpitoon jatkossa vaikuttaa merkittävästi se, kuinka alueelle onnistutaan rekrytoimaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä.
-Haaste on iso ja seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvitaan monenlaisia keinoja, jotta kykenemme vastaamaan haasteeseen, hän arvioi.
Jari Niemi HU
