Heinolassa tarvitaan pitkäjänteinen talouden muutosohjelma. Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen luopuisi useista kiinteistöistä ja keskittäisi kaupungin voimavarat jatkossa kaupunkilaisten mahdollisimman tasokkaisiin palveluihin ja uusia tuloja tuottaviin investointeihin.
Heinolan kaupungin asema suomalaisessa kuntakentässä pysyy kohtuullisena ja jopa paranee tulevina vuosina. Näin voidaan todeta, sillä kaupunki saa mittavat kouluinvestoinnit valmiiksi ja merkittävä osa taajaman vesi- ja viemäriverkostosta on uusittu.
Investointitarve palautuu normaaliksi jo tänä vuonna ja velkakuorma kääntyy reippaaseen laskuun viimeistään vuodesta 2025 lähtien.
Heinolan talouden kokonaistilannetta helpottaa 1990-luvun lopulta mukavasti kasvanut energiarahasto, jonka pääoma on noin 100 miljoonaa euroa. Sijoitustuottoja on vuosien mittaan käytetty investointeihin noin 30 miljoonaa euroa.
Toisaalta kaupungin velkakuorma kasvoi viime vuoden lopulla 110 miljoonaan euroon. Summa hirvittää päättäjiä, sillä velkojen lyhennyksin ja korkoihin kuluun kaventuneessa kuntataloudessa suhteettoman paljon euroja.
Syömävelka isona peikkona
Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen korostaa, että isossa kuvassa Heinolalla on jatkossa kaksi isoa haastetta: tulojen ja menojen välinen suhde sekä kaupungin rahoitusaseman heikkeneminen. Kokonaistulojen ja -menojen välinen ero on jatkossa noin kaksi miljoonaa euroa negatiivinen, mikä pelkästään vaatii kaupungilta pitkäjänteisen muutosohjelman tekemistä.
Rahoitusaseman osalta haaste on vieläkin suurempi. Rahoituslaskelma osoittaa reilua viiden miljoonan euron vuosittaista alijämää. Tätä kutsutaan suuren yleisön parissa syömävelaksi, ja sen pauloihin ei haluta mennä.
Heinolan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa jatkossa merkittävällä tavalla myös väestön väheneminen. Vaikka muuttovoittoa on jo saatu useampana vuonna peräkkäin, kuolleisuus on tuntuvasti syntyvyyttä suurempaa. Niinpä Tilastokeskus ennustaa asukasluvun putoavan nykyisestä 18.500 tasosta vuoteen 2030 mennessä 16.672 ja vuoteen 2040 mennessä 15.406 asukkaaseen.
Toisaalta Vierumäelle rakennetaan vuosittain kymmeniä uusia loma-asuntoalueita ja tänä vuonna alkaa Etelä-Suomen suurimman kylpylän rakennustyöt. Nämä yhdessä teollisuuden ja kaupan sarallakin tapahtuvan positiivisen kehityksen (Prisma) myötä kasvattavat odotuksia budjetoituakin paremmista asukas- ja rahavirroista.
Kiikarissa uudet asuntomessut?
Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen ei halua luopua energiaosakepotista, vaan odottaa kaupungin vähentävän merkittävällä tavalla mittavaa kiinteistömassaa. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa on jo syntynyt kaupat pelastusasemasta ja yksityisen toimijan kanssa terveyskeskuksesta ja vanhainkoti Hopeasillasta. Niistä kertyi kaupungin kassaan 15 miljoona euroa.
Kaupunginjohtajan kiikarissa on myös muitakin kaupungin kiinteistöjä, jotka eivät tuota kaupungille kuin kustannuksia ja säännöllisin väliajoin tulevaisuudessa peruskorjauskustannuksia. Kaupunki omistaa kiinteistöjä tai rakennuksia peräti 92 kappaletta, mutta luvussa ei ole mukana kaupungin täysin omistaman Heinolan Vuokra-asunnot Oy:n 37 kiinteistöä ja niiden 734 asuntoa, jotka myymällä saattaisi saada 40-50 miljoonaa euroa.
-Tiedossa oleviin talousnäkymiin yhdistettynä on selvää, että käyttöarvoltaan vähäisistä kiinteistöistä on päästävä eroon. Vuokra-asuntojen myynti ei ole ollut esillä. Pohdintaan kuitenkin tulee, kuinka mahdollistamme yhtiölle uudet investoinnit. Toivotamme myös yksityiset alan yritykset tervetulleiksi, sillä meillä on pula uusista vuokra-asunnoista, toteaa Jari Parkkonen.
Kaupungin kiinteistöt ja rakennukset voidaan jakaa jopa viiteen eri ryhmään käyttötarkoituksen mukaan, mutta yhteistä niille on se, että ne kaikki vaativat ylläpitokuluja, kerryttävät korjausvelkaa ja vaikuttavat poistoihin.
Selvitykseen nostetuissa kiinteistöissä on kerrosneliöitä noin 100.000, joista on noin 5 miljoonaa euroa vuosittain käyttömenoja ja kasvavaksi korjausvelaksi on arvioitu noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Julkisessa keskustelussa esille nousee usein vain myynnissä menetetty vuokratulo ja unohdetaan ylläpitokulut sekä vaikutukset vuosittaisiin poistoihin.
-Meidän pitää arvioida missä meidän on järkevää olla omistajana ja missä vuokralaisena. Välittömiä henkilöstövaikutuksia ei muutoksilla ole, tarvittavat muutokset tulevat luontaisen eläköitymisen kautta, korostaa Parkkonen.
Kaavaillun korjausliikkeen onnistuminen avaa osaltaan kaupungille mahdollisuuksia tehdä uusia, tuottavia investointeja. Yksi sellainen voisi olla Heinolan ja Vierumäen välisen alueen kehittäminen. Sinne voitaisiin kaavoittaa vetovoimaisia rakennustontteja yhteistyössä maanomistajan kanssa.
-Alueelle saataisiin vaikkapa näyttävä asuntomessualue ja merkittävä määrä uusia kaupunkilaisia. Kokonaisuudessaan investointikustannukset ylittäisivät 15 miljoonaa, toteaa Jari Parkkonen.
FAKTA
Heinola budjetoi alkaneelle vuodelle tuloja 81,8 miljoonaa euroa. Kunnallisveroa kaupunki odottaa saavansa kohtuullisella 7,86 kunnallisveroprosentilla 30, toimintatuottoja 26,3, rahoitustuloja 4,5, valtionosuuksia 11,8, yhteisöverotuloja 3 ja kiinteistöverotuloja 6,2 miljoonaa euroa.
Henkilöstökuluihin käytetään 33, palvelujen ostoihin 18,9, rahoituskuluihin 3,3, aineisiin ja tarvikkeisiin 5,2, muihin toimintakuluihin 8,6 ja avustuksiin 3 miljoonaa euroa eli yhtensä 72 miljoonaa euroa. Kun investointeihin tarvitaan 12,5 miljoonaa euroa, menot ovat yhteensä 84,5 miljoonaa euroa eli alijäämää syntyisi 2,7 miljoonaa euroa.
Teksti ja kuvat: Jari Niemi HU