Vapaaehtoistyö on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä voimavaroista. Se antaa ihmisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan kehittämiseen ja auttamiseen omilla taidoillaan ja kokemuksellaan. Kuten tämänkin lehden Kuukauden vieras -jutusta käy ilmi, vapaaehtoistyöllä on merkitystä niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin, ja sen vaikutukset voivat olla hyvin laajat.
Vapaaehtoistyön muodot vaihtelevat laidasta laitaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi ikäihmisten tai lasten auttamista, ruokajakelun mahdollistamista, kulttuuritapahtumien järjestämistä, digiasioissa avustamista tai monia muita aktiviteetteja. Vapaaehtoistyön kirjo on niin laaja, että jokaiselle halukkaalle löytyy varmasti omaan mielenkiintoon ja aikatauluun sopiva vapaaehtoistyön muoto.
Yksilölle vapaaehtoistyö antaa paljon. Se kehittää sosiaalisia taitoja, antaa mahdollisuuden oppia uusia asioita, kasvattaa empatiaa ja auttamisen halua sekä lisää itseluottamusta. Vapaaehtoistyössä ihmiset kohtaavat uusia ihmisiä ja saavat mahdollisuuden verkostoitua ja laajentaa omaa sosiaalista piiriään.
Yhteiskunnalle vapaaehtoistyö on korvaamaton voimavara. Sen avulla voidaan tarjota palveluita, joihin julkisella sektorilla ei välttämättä ole tarjota resursseja. Vapaaehtoistyön avulla yhteiskunta voi olla vähän parempi paikka kaikille, sekä autettaville että auttajille.
Vapaaehtoistyöllä on myös taloudellista merkitystä. Sen avulla voidaan säästää julkisia varoja, sillä vapaaehtoistyöllä voidaan tarjota palveluita, joita muuten jouduttaisiin ostamaan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Tosin täysin aiheestakin voidaan kysyä, onko kaikki vapaaehtoisille sälytetyt tehtävät vapaaehtoistyön heiniä? Esimerkiksi Heinolassa, kuten muuallakin Suomessa, vähävaraisille tärkeän hävikkiruoan jakelusta vastaavat hyvin usein vapaaehtoiset. Hyvinvointivaltiossa tällaisen heikommassa asemassa olevien perustarpeista huolehtimisen olettaisi kuuluvan hyvinvointivaltion peruspilareihin.
