Ohjaaja Joonas Berghäll saa innoituksen elokuviinsa omasta elämästään ja on vaikuttunut kolmannella sektorilla tehtävästä työstä.
Useista palkituista dokumenttielokuvista, muun muassa parhaan elokuvan Jussi-patsaalla noteeratun Miesten vuoro -elokuvan ohjaaja Joonas Berghäll kertaa heinolalaisen Jyränkölän Setlementin kanssa alkanutta yhteistyötä yhteistyön alkulähteillä, HeiMo-kahvilassa. Kahvilan tila valittiin vuonna 2017 Vallilan sisustusunelmia -kilpailuun, jossa Berghäll vastasi kohteiden videodokumentoinnista. Myöhemmin pienehkö yhteistyö poiki laajempaa ja syvempää yhteistyötä erityisesti Jyränkölän Mediapajan kanssa. Parhaillaan Berghällillä ja Mediapajalla on työn alla etsivä vanhustyö -hankkeen dokumenttiprojekti, jossa tehdään näkyväksi ikääntyneiden elämäntilanteita ja kuvataan etsivän vanhustyön arkea. Dokumentissa käsitellään herkkiä ja kivuliaitakin aiheita, kuten yksinäisyys, muistisairaudet, peliriippuvuus ja päihteiden käyttö.
Joonas Berghäll korostaa, ettei hänen ja Mediapajan yhteistyössä ole kyse pelkästään dokumenttien teosta.
-Kerron elämästä, en dokkarien teosta, Berghäll painottaa.
Berghäll on sivunnut mediapajalaisille pitämillään opetustuokioilla muun muassa työpaikkahaastatteluita eli käytännössä sitä, miten työnantaja arvioi työnhakijoita haastattelutilanteessa. Kokemusta aiheesta Berghälliltä löytyy runsaastikin, sillä hän on rekrytoinut uransa aikana yli 1 000 henkilöä.
Berghällin ja Mediapajan yhteistyöstä ovat hyötyneet nuoret, mutta niin myös Berghäll itse. Jo yhteistyön alkutaipaleella kuullessaan kansalaisopiston rehtorin Sirkka Suomen säestävän haitarilla vastikään Suomeen tulleen turvapaikanhakijan laulua, tiesi Berghäll olleensa jonkin merkityksellisen äärellä.
-Kehossani kulki kylmät väreet. Mietin, että pitäisikö tehdä muutakin kuin elokuvia tai viedä elokuva kokonaan uudelle tasolle.
Yhteistyön myötä on syntynyt myös eräänlainen ohjaaja-mentori-suhde Medipajalla työskentelevän Jorma Kettusen kanssa. Itseään outolinnuksi ja omaa paikkaansa koko elämän ajan etsineeksi kuvaava Kettunen tuntee vihdoinkin olevansa tilanteessa, jossa tietää mihin kuuluu. Berghäll kehuu hedelmällistä yhteistyötä ja Kettusen ohjaajan taitoja, ja uskoo tämän olevan jo lähes valmis dokumenttiohjaaja.
-Dokkaristin on oltava tarpeeksi rauhallinen ja arvostettava muita ihmisiä. Kaikista ei ole dokkaristiksi, mutta kyllä Jormasta on, Berghäll vakuuttaa. Berghäll vertaakin Kettusta tietyllä tasolla Mika Hotakaiseen, jonka kanssa on tehnyt Miesten vuoro -elokuvan.
-Jormassa on samanlaista rentoutta ja habitusta kuin Mikassa, Berghäll tiivistää.
Henkilökohtaisuus tärkeää
Jyränkölästä saadut kokemukset ovat antaneet vaikutteita Berghällin seuraavalle elokuvaprojektille, joka keskittyy lastenoikeuksiin.
-Elokuvassa seurataan lakialoitetta ja sen läpimenoa eduskunnassa, Berghäll paljastaa.
Elokuvallaan Berghäll haluaa osaltaan haastaa eduskuntaa ja poliitikkoja.
-Jos lakialoite menee läpi, niin se kertoo, että meillä normaaleilla kansalaisilla on mahdollisuuksia vaikuttaa demokratian keinoin ihmisten hyvinvointiin. Jos taas lakialoite ei mene läpi, niin mitä järkeä on tehdä lakialoitteita?
Berghällille elokuvien teossa tärkeintä on aiheen henkilökohtaisuus.
-Jos joku asia ketuttaa, niin se on ehdottomasti tuotava esille yhteiskunnassa, Berghäll tiivistää.
Viimeisin, toukokuussa ensi-iltansa saanut elokuva, Punkkisota, syntyi sekin henkilökohtaisen kokemuksen kautta.
-Vuonna 2011 olin Keniassa tyttöjen turvakodissa. 48 tunnin kuluttua kotiin paluun jälkeen koko kroppani hajosi. Siitä alkoi 9 vuoden terveyshelvetti.
Berghällillä todettiin krooninen borrelioosi. Punkkisota-elokuvallaan Berghäll haluaa herättää keskustelua kroonisesta borrelioosista, jota ei Berghällin mukaan Suomessa oteta tarpeeksi vakavasti. Elokuvaa on kuvattu Suomen lisäksi muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Haastavimmaksi elokuvanteossa Berghäll nostaa Suomen elokuvakentällä varsin yleisen ongelman: Rahoituksen saatavuuden.
-Kun rahat ovat tilillä, kaikki etenee.
Berghällin elokuvien suurimpia rahoittajia ovat Suomen elokuvasäätiö, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus ja Yleisradio. Edellä mainitut tukevat yksittäistä elokuvaa korkeintaan 300 000 euroon saakka. Berghällin elokuvien budjetit saattavat kohota jopa 850 000 euroon, joten yksityistäkin rahoitusta on kerättävä.
Etelän kiireestä pohjoisen rauhaan
Berghäll tunnustaa Espoossa asuessaan venyttäneensä työpäiviään äärimmilleen.
-Espoossa minun oli pakko lopettaa työt viimeistään klo 23.30, jotta ehdin klo 24 sulkeutuvaan kauppaan.
Life coaching -koulutuksessa tulleen oivalluksen jälkeen Berghäll tajusi voivansa elää onnellisempaa elämää. Kemin ja Rovaniemen välissä sijaitsevalle Tervolan Louen kylälle muuton jälkeen Berghällin työtahti keveni ja pihatyöt tulivat tasapainottamaan työarkea. Louelle muutto tuli ajankohtaiseksi Berghällin äidin kuoltua 5,5 vuotta sitten ja hänen asuntonsa jäätyä tyhjilleen. Aluksi Berghäll vietti Louella lomansa, kunnes pohjoisessa vietetty aika alkoi venyä ja venyä.
-2 vuotta ja 3 kuukautta olen nyt virallisesti asunut Louella, Berghäll muistelee.
Liikuntaharrastuskin on pikkuhiljaa saamassa otettaan Berghällistä. Tarkemmin ottaen naisystävän patistamana tai innoittamana.
-Ainakin pyöräilyä, kävelyä ja uintia on tiedossa, Berghäll hymyilee.
Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
Fakta
Syntymävuosi ja -paikka: 1977, Kemi.
Koulutus: Ravintolakokki, medianomi.
Ammattinimike: Elokuvaohjaaja.
Perhesuhde: Naisystävä.
Harrastukset: Naisystävän mukana tulleet uinti, kävely ja pyöräily.
Motto: Jokainen ihminen tulee olla tasa-arvoinen sukupuoleen, rotuun, uskontoon tai kotipaikkakuntaan katsomatta. Raija Berghäll, 1985.
Jussi Varjo, HU
Kuva: Niko Peipsalo / Mediapaja
