Heinolan kansalaisopiston rehtori Sirkka Suomi ja apulaisrehtori Tiina Heiskanen odottavat toiveikkaina seuraavan lukuvuoden käynnistymistä. Kuva: Jussi Varjo
Heinolan kansalaisopisto on sivistänyt, liikuttanut ja yhdistänyt heinolalaisia jo lähes 90 vuoden ajan.
Vaikka kansalaisopiston toiminnalle ominainen yhteisöllisyys on säilynyt läpi vuosikymmenten, on kansalaisopisto ja sen toiminta muuttunut ajan myötä. Esitimme 10 kysymystä Heinolan kansalaisopiston nykypäivästä ja tulevaisuuden näkymistä opiston rehtori Sirkka Suomelle ja apulaisrehtori Tiina Heiskaselle.
- Millaista toimintaa Heinolan kansalaisopisto tänä päivänä käsittää?
S: Heinolan kansalaisopiston ydintä ovat edelleen eri ainealueiden kurssit, joita kehitetään jatkuvasti vastaamaan kysyntään ja paikalliseen tarpeeseen. Taiteen perusopetus eli lasten ja nuorten kuvataidekoulu on myös tärkeä osa kansalaisopistoa, samoin kuin luennot ja erilaiset tapahtumat.
Toiminta on laajentunut tuon ytimen ympärille hiljalleen. Eli emme ole ihan perinteinen kansalaisopisto, vaan Jyränkölän koulutusosasto, joka tuottaa monenlaisia koulutus- ja ohjauspalveluita erilaisille asiakkaille setlementin perusarvojen mukaisesti. Tällaisia ryhmiä ovat nuoret, maahanmuuttajat, vaikeassa työllistymisasemassa olevat jne. Mediapaja valmentaa ja jatkopoluttaa nuoria sekä tuottaa mm. henkilöstökoulutuksia ja tilauspalveluita. Kotoutumiskoulutukset ovat tärkeä osa maahanmuuttajatyön kokonaisuutta.
HeiMo-kahvila on myös kansalaisopiston toimintaa. Se on erityisen tärkeä oppimisympäristö mm. kotoutumisopiskelijoille tai muille jatkopolkuaan etsiville. HeiMossa kohtaavat kansalaisopiston kieltenopiskelijat, maahanmuuttajat, kahvilan asiakkaat ja erilaisiin tapahtumiin osallistujat luontevasti vaikkapa kahvikupposen äärellä.
Kansalaisopiston toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnallisiin ja paikallisiin tarpeisiin. Aktiivinen, johdonmukainen kehittämistyö ja erilaiset hankkeet ovat siis erittäin tärkeä osa toimintaa.
- Miten kaksi vuotta kestänyt koronapandemia on vaikuttanut opiston toimintaan?
S: Korona-aika on ollut haastavaa aikaa kansalaisopistoille kaikkialla Suomessa. Opiskelijamäärät ovat pudonneet huomattavasti, mikä luonnollisesti on tuonut toiminnalle suuria taloudellisia haasteita. Tuntiopettajat ovat jääneet vaille töitä, kun ryhmät eivät ole käynnistyneet. Koronan myötä olemme oppilaitoksena ottaneet myös aikamoisen digiloikan: etä- ja hybridiopetus ovat tulleet tutuiksi kaikessa toiminnassa, kun kasvotusten ei ole voitu kohdata.
- Millaiselta opiston tulevaisuus vaikuttaa? Vieläkö ihmiset kaipaavat tavallisia kansalaisopiston kursseja?
S: Olemme toiveikkaita tulevan syksyn ja uuden lukuvuoden osalta. Uskomme, että ihmiset edelleen tarvitsevat toista ihmistä, juttuseuraa ja tilaisuuksia itsensä kehittämiseen. Kansalaisopisto tarjoaa mahdollisuuden ja syyn lähteä kotoa ja ottaa aikaa itselleen. Tuttu ryhmä ja opettaja – tai sitten uusi, innostava harrastus voivat nostaa meidät takaisin koronan aikaansaamasta lamaannuksen tilasta.
- Miten maahanmuutto näkyy opiston toiminnassa?
S: Heinolan kansalaisopistossa maahanmuuttajatyö on tärkeä toimintamuoto. Olemme siis mm. ottaneet osaa kotoutumiskoulutuksen kilpailutuksiin ja päässeet sen myötä virallisiksi kotoutumiskouluttajiksi alueellamme. Maahanmuuttajien myötä olemme voineet myös työllistää lisää opettajia ja ohjaajia eli luoneet uusia työpaikkoja. Kulttuurien moninaisuus rikastuttaa kaikkea toimintaa ja näkyy ulospäin monin tavoin.
- Mitkä ovat kansalaisopiston lähimpiä yhteistyökumppaneita?
S: Kursseja ja tarjontaa tehdään asiakkaille- siksi heidän ääntään kuullaan herkällä korvalla. Hyvinvointia tuotetaan yhdessä Heinolan kaupungin kanssa, ja yhteistyö onkin laajaa ja säännöllistä.
T: Teemme yhteistyötä myös muiden kansalaisopistojen kanssa mm. hankkeiden merkeissä.
- Mistä kansalaisopiston kurssi-ideat tulevat?
T: Uusia kurssi-ideoita saamme nykyisiltä opiskelijoilta ja tuntiopettajilta sekä sosiaalisen median ja sähköpostin kautta. Kartoitamme ja seuraamme, mitä muualla tarjotaan ja mikä on ”pinnalla”.
- Millaisia uusia kursseja kansalaisopiston syksy tuo tullessaan?
T: Tulossa on mm. Metsälaulukursseja, De Viaje -espanjaa matkailijoille, musiikinteoriaa, käpypitsiä, improa & musaa, samat sanat- luovaa kirjoittamista, Zentanglea, metsämielitapahtuma, ruokakursseja, äijäjoogaa, ilmajoogaa, ekoprinttausta, saaristolaivurikurssi, sukututkimusta, arabiaa, turkkia, kiinaa, italian alkeet verkossa, sienestyskurssi, tuotevalokuvausta. Kurssien toteutuminen edellyttää, että löydämme kurssille opettajan.
- Miten kansalaisopistoon pääsee tuntiopettajaksi?
T: Usein etsimme tietylle kurssille tai ainealueelle opettajaa ja sellaisen löytyminen teettää paljon yhteydenottoja ja verkostoitumista. Meille voi myös tarjoutua opettajaksi pitämään kursseja ja niin myös tapahtuukin.
- Kansalaisopisto käy parhaillaan läpi kestävän kehityksen prosessia? Mistä siinä on kyse?
S: Kestävä kehitys on hyvin laaja käsite-se ei ole pelkästään jätteiden lajittelua tai energian säästämistä. Ekologisen ulottuvuuden ohella on tärkeä toimia sosiaalisesti ja kulttuurisesti vastuullisella tavalla. Tällöin tarkasteluun nousevat mm. tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy tai turvallisuus. Taloudellinen ulottuvuus taas nostaa esiin järkevän ja kohtuullisen kuluttamisen teemoja, vastuullisen toiminnan kokonaisuuden jne.
Kansalaisopiston toimintaa on kuluneen vuoden aikana arvioitu em. näkökulmista. Esiin on noussut vahvuuksia mutta myös kehittämisen kohteita, joita alamme tulevaisuudessa johdonmukaisesti kehittää parempaan suuntaan. Haluamme näin toimia vastuullisesti ja osallistaa mukaan myös asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme.
- Mitkä kansalaisopiston kurssit ovat kestosuosikkeja?
T: Tällä hetkellä suosikkeja ovat entisöinti, huonekalujen verhoilu, keramiikka, pilates, erilaiset joogakurssit ja vesijumpat.
Heinolan kansalaisopiston ylläpitäjä Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
Teksti: Jussi Varjo HU
