Hikipisarat valuvat pitkin otsaa ja selkää, ilman minkäänlaista fyysistä ponnistelua. Hiestä märkänä olevat lakanat takertuvat ihoon ja tekevät nukkumisesta suorastaan mahdotonta. Ulkona kuuma ja kostea ilma nostattavat hikipisarat ohimoille ja tekevät hengittämisestä raskaampaa. Tätäkö se niin kovasti hehkutettu kesä nyt on?
Ympäri Eurooppaa ja maailmaa mitatut ennätyshelteet todistavat ilmastonmuutoksen olemassaoloa ihmisten terveyttä ja jaksamista koettelevalla tavalla. Suomessakin lämpötilat ovat kohonneet ajoittain lähes sietämättömiin lukemiin. Etenkin ilman viilentävää ilmastointia olevissa asunnoissa ja palvelutaloissa helle aiheuttaa asukkaille ylimääräistä kärsimystä muun muassa huonosti nukuttujen öiden vuoksi. Suomessa on osattu varautua kylmiin talviin, mutta varautuminen kuumiin kesiin on ollut heikompaa. Toistaiseksi voidaan vain arvailla, millaista tuhoa Espanjassa ja muualla eteläisellä Euroopassa 40 asteeseen kohoavat lämpötilat voisivat meillä aiheuttaa. Vaikka varautuminen korkeisiin lämpötiloihin on kuumempiin lämpötiloihin tottuneemmissa maissa paremmin huomioitu, aiheuttavat ne silti tuhoa ja kärsimystä.
Osviittaa kenties jonain päivänä Suomeakin kohtaavista ongelmista voidaan hakea Isosta-Britanniasta, jossa lämpötilat kohosivat heinäkuussa paikoin jopa yli 40 asteen. Saarivaltiossa, kuten ei meilläkään, ole varauduttu tällaisiin lämpötiloihin. Kuumuus pakotti monia julkisia tiloja sulkemaan ovensa ja viranomaiset patistivat ihmisiä välttämään julkista liikennettä. Äärimmäisen kuumuuden vuoksi Lontoossa jopa lentokentän kiitoratoja jouduttiin hetkellisesti sulkemaan asfaltin alkaessa sulaa paahtavan kuumuuden alla.
Monellakin eri mittarilla olemme ilmastonmuutoksen torjunnassa auttamattomasti myöhässä. Suomessa koteja lämmitetään talvella tarpeettoman lämpimiksi ja Etelä-Euroopassa kauppojen ja julkisten tilojen ilmastointilaitteet puskevat kylmää ilmaa harakoille sepposen selällään olevista ovista. Käsillä oleva energiakriisi ja hintojen nousu ovat onneksi saaneet viranomaiset ja toivottavasti pian myös tavalliset kansalaiset toimimaan. Kun ilmastonmuutos tuntuu kulutuskeskeisessä yhteiskunnassamme omassa kukkarossa, alkaa sen torjuminenkin tarmokkaammin.
Jussi Varjo
Kirjoittaja on Heinolan Uutisten päätoimittaja
