Kuluneiden kuukausien aikana Suomessa ja maailmalla on eletty hyvin epävarmoja, synkkiäkin aikoja. Suomesta löytyneet droonit, kallistunut polttoaineen hinta ja maailmalta kantautuvat uutiset huolestuttavat ja aiheuttavat epävarmuutta. Tuntuu siltä, että vuonna 2020 alkaneen koronapandemian jälkeen maailman meno on mennyt koko ajan hurjemmaksi.
Toki täytyy muistaa, että historiaa taaksepäin tarkasteltaessa, lähes aina jossain päin maailmaa on käynnissä konflikti, katastrofi tai epävarmuutta aiheuttava kriisi. Nykyisessä salaamakin nopeammassa tiedonvälityksessä tieto saavuttaa meidät nopeammin ja laajemmin. Tässä on omat hyvät puolensa, mutta välillä uutisten seuraaminen on uuvuttavaa, ja jopa ahdistavaa. Tuntuu, että tietoa on aivan liikaa. Ja sitä on entistä vaikeampi vältellä.
Samaan aikaan myös disinformaation määrä on lisääntynyt. Sosiaalisessa mediassa lähes kuka tahansa voi jakaa omia mielipiteitään totuutena, ja jos omat medianlukutaidot eivät ole riittävät, ihmiset lähtevät helposti mukaan uskomaan. Pelottavinta tästä tekee se, että jopa päättävässä asemassa olevat poliitikot jakavat väärää tietoa. Tarvitaan todella hyviä medianluku- ja tiedonhakutaitoja, jotta epäilyttävän sisällön voi tunnistaa kaiken informaatiotulevan keskeltä.
Tätä taustaa vasten ei ole kovin vaikea ymmärtää, miksi nuoremmat sukupolvet tuntevat epävarmuutta enemmän kuin koskaan aiemmin. Tieto käy ilmi hiljattain julkaistusta Nuorisobarometrista. Raportin mukaan eniten epävarmuutta ja turvattomuutta nuorille tuo maailmanpoliittinen tilanne, joka aiheuttaa turvattomuutta 60 prosentilla nuorista. Samaisen raportin mukaan vain 17 prosenttia nuorista suhtautuu optimisesti maailman tulevaisuuteen.
Tällaisina aikoina ainakin itselläni korostuu nostalgian kaipuu. Lapsena ja nuorena moneen kertaan nähdyt leffat ja TV-sarjat houkuttelevat pariinsa. Niitä katsellessa ajatukset harhautuvat jonnekin lapsuuden ja nuoruuden rajamaille. Aikoihin, jolloin ei tarvinnut kantaa huolta maailman murheista. Ei ilmastonmuutoksesta, ei sodasta. Ei ilmastonmuutoksesta, ei sodasta.
Joten jos maailman meno ahdistaa, tartu hyvillä mielin lempikirjaasi ja uppoudu tarinan vietäväksi tai avaa oma suosikkisarjasi suoratoistopalvelusta. Jos kaappiesi perukoilta löytyy vielä DVD-levyjä, tai jopa VHS-kasetteja, ja niiden pyörittämiseen soveltuva soitin, vieläkin parempi. Eipähän tarvitse olla suoratoistopalvelun suositusten armoilla, joista eteen saattaa yhtäkkiä putkahtaa esiin dokumentti sodasta tai pandemiasta.
Jussi Varjo
Kirjoittaja on Heinolan Uutisten päätoimittaja
