250 vuotta on kaupungin historiassa pitkä aika. Siihen mahtuu nousuja ja laskuja, suuria murroksia sotineen, muuttuvia elinkeinoja ja monta sukupolvea heinolalaisia. Heinola on ehtinyt olla eränkäyntialuetta, residenssikaupunki, teollisuuskaupunki ja paljon muuta. Mutta ehkä kiinnostavin kysymys ei juuri nyt ole se, millainen Heinola on ollut, vaan millainen se haluaa olla seuraavat 50, 100 tai jopa 250 vuotta.
Heinolan kaltaiselle kaupungille tulevaisuus voi olla erityisen kiinnostava. Maailmassa, jossa työ muuttuu, teknologia kehittyy ja ihmiset pohtivat entistä tarkemmin, missä ja millaista elämää he haluavat elää, pienen kaupungin vahvuudet voivat saada aivan uuden merkityksen. Turvallisuus, luonto, toimivat palvelut, yhteisöllisyys ja kohtuulliset etäisyydet eivät ole vähäpätöisiä asioita.
Elinvoima ei kuitenkaan synny itsestään. Tarvitaan työpaikkoja ja yrityksiä, osaamista ja koulutusta, kiinnostavia vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä rohkeutta kokeilla uutta. Tarvitaan myös kaupunkia, jossa lapsella on hyvä kasvaa, nuori näkee itselleen tulevaisuuden, työikäinen löytää mahdollisuuksia ja ikääntyvä voi luottaa siihen, että hyvä elämä jatkuu. Ennen kaikkea tarvitaan ihmisiä, jotka kokevat Heinolan omakseen.
Siksi kaupungin tulevaisuudesta käytävää keskustelua ei pitäisi jättää vain päättäjille, viranhaltijoille tai elinkeinoelämän edustajille. Siihen tarvitaan nuoret ja ikääntyneet, järjestöt, yritykset, oppilaitokset ja tavalliset kaupunkilaiset. Hyvä kaupunki syntyy siitä, että ihmiset eivät ainoastaan asu samassa paikassa vaan kokevat rakentavansa jotakin yhteistä.
Syyskuun 26. päivänä järjestettävä Heinolan 250-vuotisjuhlavuoden seminaari tarjoaa yhden paikan tälle keskustelulle. Historiasta on hyvä ottaa oppia, mutta samalla on katsottava määrätietoisesti eteenpäin.
