Monesti kuulen sanottavan ja myös itse ajattelen näin: ”Elämä kulkee vauhdilla – juoksee kuin hirvi!” Samalla tulee mieleen ne hetket, kun itse 60-luvulla leikki kavereiden kanssa. Elämä oli erilaista ja koko maailmakin tuntui erilaiselta. Kännyköitä ei ollut keksitty ja telkkarissakin oli vain 2 kanavaa. Kouluun mentiin hiihtämällä tai pyörällä omien eväiden kanssa 6 päivänä viikossa. Minun sukupolveni ja itseäni vanhemmilla ihmisillä on ollut mahdollisuus todistaa valtaisa muutos maailmassa. Pitää oikein pysähtyä miettimään ja muistelemaan, millainen maailma oli silloin, kun Kekkonen oli presidentti. Voiko elämänkulkua hidastaa, jotta elämästä voi saada enemmän irti? Voiko ihminen olla enemmän läsnä arjessa ja miten stressiä ja kiirettä voi vähentää?
Sain uuden ystävän
Tapasin metsuritöitä tehdessäni Heinolassa pitkään asuneen Railin. Hän on yli 90-vuotias teräsnainen. Töiden jälkeen hän jakoi kokemuksiaan elämästään ja kertoi myös salaisuuksia hyvän terveyden saloista. Railin reseptit menivät suurin piirtein näin: Joka päivä kävelen 2 lenkkiä, syön mahdollisimman säännöllisesti ja suosin luonnon puhtaita antimia, jopa villiravintoa. En ole koskaan pelännyt ruumiillista rasitusta ja niin edelleen. Todistin sinä aamuna, kun hän toimi minun ”risutyttönä” ja raahasi oksia pinoon, että moni mieskin jäisi tuossa aherruksessa kakkoseksi. Raili, uusi ystäväni oli läsnä elämässä hienolla tavalla tarttuen hetkeen oivasti. Carpe Diem!
Sain toisenkin uuden ystävän
Eero Länkelin tuli tutuksi eräänä aamuna Vierumäellä BNI-tilaisuudessa. Eero on hiljattain muuttanut kumppaninsa kanssa tänne Helsingistä. Hyvä päätös! Syinä oli muun muassa kaunis luonto, rauhallinen ilmapiiri ja kohtuullinen asuntojen hintataso. Eero on tunnettu jalkapalloilija ja myös valmentaja, jonka intohimona on hiljaisuus. Mitä? Hiljaisuus! Kyllä! Hänellä on Kauppakadulla Intuitio-niminen työtila, jossa hän ohjaa ihmisiä joogan ja hiljentymisen maailmaan. Itse uskon vahvasti tähän asiaa, että joskus ja aika useinkin pitää elämässä pysähtyä ja rauhoittua.
Luonnosta mielenrauhaa – kaikilla säillä
Heinolassa on luontopolkuja ja ulkoilureittejä tietojeni mukaan 130 kilometriä. Näistä reiteistä löytyy ulkoilukartatta, jonka voi ostaa kulttuuritoimistosta, kirjastosta tai uimahallilta. Itselläni on mielireitit Tähtiniemen kärkeen kulkevilla poluilla ja myös Vierumäen ladut sekä ulkoilureitit tarjoavat mainiot puitteet. Vuodenajat tarjoavat upean mahdollisuuden luontoa seuraten. Syyskuussa oli helteitä, ja muutamien kuukausien päästä voi olla -30 astetta pakkasta. Lämpötilaero on jopa 60 astetta. Säätilalle emme voi mitään, mutta voimme aina asennoitua oikein ja pukeutua sen mukaisesti.
Heinola – Suomen Gardajärvi?
Tämän lehden päätoimittaja Jussi Varjo kirjoitti oivasti elokuun numeron omassa kolumnissaan – ”Heinola – Suomen Gardajärvi?”. Todellakin! Heinolassa on yli 300 järveä ja järviltä käsin kaupunki näyttää aivan erilaiselta. Moni käyttääkin vesistöjen tarjoamaa mahdollisuutta hyväksi ja siksi Heinola tarjoaa myös kesäasukkaille ja turisteille todella upeita paikkoja ja elämyksiä. Eräs kuuluisa suomalainen terapeutti suositteli rauhoittumismenetelmänä mato-ongintaa. Hän sanoi: ”Tuijota laineissa heiluvaa ongenkorkkia muutama tunti – niin pääset stresseistä eroon ilmaiseksi – ja saatat saada jopa kalan!”
Nautitaan siis alkavasta syksystä ja kerätään voimia sekä mielenrauhaa talven varalle.
Terveisin Mikko Tukonen – Heinolasta
