Huhtikuun alussa Intiasta Heinolaan muuttaneet hoitajat ovat jo kolmas ryhmä, jolle Jyränkölä tarjoaa työpaikan lisäksi suomen kielen opetusta.
Kaksi vuotta sitten Jyränkölä rekrytoi ensimmäiset viisi intialaista hoitajaa, ja viime vuonna joukko kasvoi kahdella. Huhtikuussa Heinolaan saatiin jälleen viisi uutta koulutettua sairaanhoitajaa Etelä-Intiasta.
– Alun perin ideahan lähti siitä, kun hoitoalalla oli niin suuri työvoimapula. Aloimme tekemään yhteistyötä hoitajien rekrytointiin erikoistuneen Nurse Finder-yrityksen kanssa, taustoittaa Jyränkölän maahanmuuttajatyön koordinaattori Birgitta Ylilehto.
Molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä kokeiluun, joten sitä päätettiin jatkaa.
Rekrytointiprosessi on melko pitkä, ja kestää lähes vuoden. Jyränkölä on auttamassa tulijoita esimerkiksi muuttovalmiiden vuokra-asuntojen löytämisessä, jotta uuden arjen aloittaminen olisi sujuvampaa. Osa uusista hoitajista asuu yhdessä, osa yksin eri puolella Heinolaa.
– Täällä on kiva asua. Ihmiset ovat mukavia ja ystävällisiä meille, kertovat intialaiset Usha ja Jayamalini.
– Heinola on kivempi kuin Helsinki, lisää Shijo.
Vaikka kaikilla Heinolaan saapuvilla intialaisilla on hoitoalan koulutus, sekä useamman vuoden työkokemus kotimaassaan, kuuluu heidän silti kouluttautua uudelleen Suomessa. Lisäksi kielitaito on saatava riittävälle tasolle, jotta he voivat saada hoitotyöhön vaadittavan pätevyyden.
Kieltä opitaan myös luokan ulkopuolella
On torstai-iltapäivä, ja luokkahuoneeseen kerääntyy yksitellen intialaisia hoiva-alan työntekijöitä valmiina oppitunnille. Osa tulee suoraan töistä, joillain on ollut vapaapäivä. Tunnelma on iloinen ja rento, ”kiva nähdä sinua”, ”mitä kuuluu?”.
Tänään tunti päätetäänkin poikkeuksellisesti aloittaa HeiMo-kahvilasta, sillä yksi opiskelijoista on valmistanut kattilallisen intialaista jälkiruokaa, ja haluaa tarjota sitä kaikille paikalla oleville. Jutut ja kuulumiset vaihdetaan luokan ulkopuolella, suomen ja englannin sekoituksella.
– Toki opiskelemme myös ”perinteisesti” luokassa, mutta kieltä opitaan myös esimerkiksi tällä tavalla, kertoo intialaisten hoitajien kielenopettaja Juhani Korhonen.
Jyränkölä järjestää heille kielenopetusta neljänä päivänä viikossa, jossa he käyvät työvuorojensa ohessa. Ennen Heinolaan saapumista he opiskelivat myös suomen kielen alkeita lähtömaassaan, joten opetuksen ei tarvinnut alkaa täysin alusta.
– Opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskelemaan kieltä ja he oppivat sitä nopeasti, iloitsee Korhonen.
Työtä pidetään mielekkäänä ja merkityksellisenä
Hoitajat työskentelevät Jyränkölän palvelutaloissa vanhustyön parissa, jossa työskentelee myös aikaisempien vuosien intialaisia. Työpaikalla hoitajat yrittävät ymmärtää ja puhua suomea parhaansa mukaan.
– Tykkäämme työstä, se on ollut kivaa. Alkuun oli vähän vaikeaa, kun tuli paljon uusia asioita, kertovat Nisha ja Judiet.
– Aluksi myös väsytti, kun opiskeli kieltä ja uutta työtä, he lisäävät.
Ryhmässä ollaan iloisia ja kiitollisia siitä, että Jyränkölä mahdollistaa heille työn ja kielen opiskelun yhdistämisen. He pitävät myös työskentelyä vanhusten parissa mielekkäänä.
– Asukkaat ovat mukavia. Vanhusten kanssa on kiva olla, ja yksi muistisairas muisti jo minun nimeni, Usha hymyilee.
Kielen opetus jatkuu elokuun loppuun, jonka jälkeen tällä joukolla alkaa lähihoitajaopinnot oppisopimuskoulutuksena Suomen Diakoniaopistossa. Edellisten vuosien hoitajilla on opinnot hyvässä vauhdissa, jonka jälkeen he ovat täysin päteviä hoiva-alan ammattilaisia myös Suomessa.
Jyränkölän Setlementti kustantaa Heinolan Uutisia.
Teksti ja kuva: Kaisu Vironen HU
