Ei epäilystäkään, etteikö jokainen meistä olisi kuullut vanhan sanonnan: ”Matka on tärkeämpi kuin määränpää.” Mutta entä jos määränpää on usein jääkaappi keskellä yötä? Onko se silloin merkityksellinen matka? Elämä on kuitenkin paljon muuta kuin salaiset retket jääkaapille. Se on jatkuva matka löytääkseen oman polkunsa, vaikka joskus se polku tuntuu olevan piilotettu tiheikön takana ja täynnä mystisiä kiviä, jotka katoavat juuri, kun astut niille.
Unelmointi on keskeinen osa tätä matkaa. Unelmat ovat kuin ne epämukavat turistisandaalit, jotka ostit lomamatkalla. Ne näyttävät hyvältä ja tuntuvat mahtavilta ensimmäiset kymmenen minuuttia, mutta sitten alat huomata, että ne hiertävät ja painavat. Siitä huolimatta käytät niitä yhä uudelleen, koska ne muistuttavat sinua siitä seikkailusta, jonka haluat kokea. Ja tietenkin, ne maksoivat maltaita, joten aiot käyttää ne loppuun, vaikka sitten niiden hiertymien kera!
Kun puhutaan matkailusta ja unelmista, kuinka moni meistä on katsonut lentoyhtiöiden tarjouksia ja haaveillut pakenevansa harmaasta arjestaan jonnekin eksoottiseen paikkaan? Tai ehkä suunnitellut maailmanympärysmatkaa? Kuitenkin, kun todellisuus iskee, huomaamme, että se maailmanympärysmatka tarkoittaa usein matkaa sohvalta jääkaapille ja takaisin.
Mutta mikä saa meidät janoamaan uusia kokemuksia ja uusiin ihmisiin tutustumista? Ehkä se on tarve tuntea, että teemme jotain merkityksellistä, tai yksinkertaisesti uteliaisuus. Tai ehkä se on vain halu olla se henkilö, joka voi sanoa lounaalla: ”Kun olin viimeksi Nepalissa…” ja saada kaikki muut tuntemaan olonsa hieman vähemmän maailmaa nähneiksi.
Uuden kokeilu ja uusiin ihmisiin tutustuminen voi olla pelottavaa. Se voi tuntua hypyltä lentokoneesta ilman laskuvarjoa, toivoen, että unohdit vain ottaa sen mukaan ja ettei se ole jäänyt kotiin sohvan alle. Mutta usein ne parhaimmat tarinat ja muistot syntyvät, kun astumme ulos mukavuusalueeltamme.
Loppujen lopuksi, elämän matka on täynnä ylä- ja alamäkiä. Joskus se on uskomaton seikkailu, toisinaan se on lenkki jääkaapille keskellä yötä. Mutta on hyvä muistaa, että jokainen askel, olipa se sitten epämukavissa turistisandaaleissa tai ei, vie meitä lähemmäs itseämme, unelmiamme ja niitä ihania ihmisiä, joiden kanssa jaamme tämän hullun, sekavan ja ihmeellisen matkan.
Jussi Varjo
Kirjoittaja on Heinolan Uutisten päätoimittaja