Nauru pidentää ikää on varmasti kaikille tuttu, ehkä jopa vähän kulunutkin fraasi. Mutta muistatko hetken, jolloin nauroit sydämesi kyllyydestä niin, että naurusta ei meinannut tulla loppua? Vaikka itselläni näitä hetkiä on onneksi vaikeinakin aikoina riittänyt, tuntui taannoinen pikavisiitti huvipuistossa vuosien jälkeen nuorentavan vuositolkulla.
Vuoristoradan hurjissa käänteissä kauhu ja ilo vuorottelivat; Arttu Wiskarin laulun sanoin tässäkö tää oli kävi mielessä useamman kerran, kun ajatuksiin putkahtivat viime vuosien huvipuisto-onnettomuudet. Tiedän, että 70 km / tunnissa kulkeva vuoristorata ei ole oikea paikka ajatella tällaisia asioita, mutta minkäs teet? Päällimmäinen tunne oli kuitenkin ilo ja se, että elämä on tässä ja nyt. Ajatella, että vielä tässä iässä voi ikään kuin taantua murrosiän kynnyksellä olevan pojan tasolle. Sinne, missä maailma on avoin ja elämän seikkailut ovat vielä edessäpäin. Sillä erotuksella, että selkää juilii edellispäivänä teatterissa huonoilla tuoleilla istutut tunnit. Kyllä, jo reilu kolmekymppisenä alkaa tulla kaikenlaista vaivaa ja ikääntymisen merkkejä harmaantuvasta parrasta pakenevaan hiusrajaan.
Miksi ajatella kuitenkaan näin rajoittuneesti? Eivätkö ne seikkailut voi olla edessä yhtä lailla kolme-nelikymppisenä tai vielä myöhemminkin? Totta kai tietyillä elämän osa-alueilla tarvitaan aikuisuuden mukanaan tuomaa vastuuta ja elämänkokemuksen mukanaan tuomia oppeja. Mutta voisimmeko edes yrittää säilyttää edes osan lapsuuden uhkarohkeudesta ja uteliaisuudesta läpi elämän? Entäpä jos emme ottaisi kaikkea aina niin vakavasti, vaan osaisimme suhtautua asioihin pilke silmäkulmassa? Onko meidän oikeasti kasvettava täysin aikuisiksi, vai voisimmeko kuitenkin olla edes vähän oman elämämme Peter Paneja? Uskaltaisin väittää, että maailma olisi ainakin jokseenkin parempi paikka meille jokaiselle, jos kaikki säilyttäisivät edes osan sisäisestä lapsestaan. Jos sen löytäminen tuntuu vaikealta, suosittelen lämpimästi visiittiä huvipuistoon tai omiin lapsuuden maisemiin. Ties vaikka löydät itsesi uudestaan.
Vuosittaista lapsen oikeuksien teemaviikkoa ja -päivää vietetään muuten ensi viikolla. Muistetaan pitää huolta lapsen oikeuksien toteutumisesta teemaviikolla, kuten myös ympäri vuoden. Ja pidetään kiinni kaikkien oikeudesta olla edes vähän lapsi.
Jussi Varjo
Kirjoittaja on Heinolan Uutisten päätoimittaja
