Heinolan Taitoluistelijoiden riveissä luistelee noin 90 luistelijaa. Monipuolisella ja runsaalla talkootyöllä on suuri merkitys seuran toiminnalle. Esitimme seuran talkoo- ja valmennusporukalle 10 + 1 kysymystä.
1.Kuinka paljon harrastajia seurallanne on? Entä talkoolaisia?
Tällä hetkellä seurassa on noin 90 luistelijaa. Talkoolaisia on muutama kymmenen. Talkoolaiset ovat pääosin kilparyhmäläisten vanhempia, mutta joskus myös isovanhemmat tai sisarukset pääsevät osallisiksi hommista. Myös luistelijat itse osallistuvat talkootöihin.
2. Minkä ikäisiä toiminnassanne mukana olevat harrastajat ovat?
Luistelijoita on seurassamme 3-vuotiaasta ihan aikuisiin. Nuorimmille harrastajille on luistelukoulu, josta voi edetä jatkoryhmiin. Kilparyhmissä on tällä hetkellä parikymmentä luistelijaa. Aikuisille on tarjolla alkeisryhmä ja jatkoryhmä.
3. Minkä tyyppistä talkootyötä seurassanne tehdään?
Luistelijat osallistuvat myös itse talkoisiin. Kuvassa kilparyhmä 1:n (K1-ryhmän) luistelijat Jenni Kumpulainen (vas.) ja Milene Issajev (oik.) paistamassa makkaraa motocrosskisoissa.
Seurassamme tehdään hyvin monipuolista talkootyötä. Järjestämme luistelukilpailut yleensä kaksi kertaa vuodessa. Kilpailujen järjestäminen vaatii jo etukäteen kymmenien tuntien työn valmistelussa. Itse kisoissa vanhemmat pääsevät tutustumaan luistelumaailmaan kasaamalla kuvausnurkan, kellottamalla ohjelmien kestoa, paikkaamalla jäätä, videokuvaamalla ohjelmia tuomareita varten, kuuluttamalla, vastaamalla tulospalvelusta, järjestämällä tuomareiden ja valmentajien ruokailut sekä pyörittämällä kahviota. Ja sinne tietysti leivotaan niitä legendaarisia mokkapaloja, ja paljon muutakin. Kisaviikonloppuina aktiivisten vanhempien talkoopäivät venyvät helposti yli kaksitoistatuntisiksi.
Kisojen lisäksi kahviotoimintaa on pyöritetty monessa muussakin yhteydessä, mm. motocrosskisoissa, konsertissa, jääkiekkopelissä ja Kammotusten Karnevaaleilla. Muutamana vuonna varainkeruuta on tehty myös myymällä mm. joulukuusia.
Heinolan Taitoluistelijoiden merkittävimpiä varainkeruumahdollisuuksia ovat seuran luistelunäytökset, joista yleisö pääsee nauttimaan aina jouluisin ja keväisin. Näytöksien takana onkin kymmenien – ellei jopa satojen tuntien työ.
4. Mikä on talkoo-/vapaaehtoistyön merkitys toiminnallenne?
Vaikka Heinolan kaupunki tukeekin lasten ja nuorten harrastamista hienosti, maksettavaa riittää silti perheillekin. Kilpailujen ja näytösten järjestäminen ei onnistuisi ilman suurta talkoojoukkoa. Varainkeruu on tärkeää, jotta harrastamisen kustannukset pystytään pitämään kohtuullisina ja harrastaminen kaikille mahdollisena.
5. Miksi talkoolaiset sitten jaksavat nähdä kaiken tämän vaivan?
Puheenjohtaja Heini Hakala tiivistää, että tätä tehdään rakkaudesta lajiin ja meidän upeiden luistelijoidemme takia. Haluamme, että kaikki lapset saisivat motorisia taitoja ja liikunnan riemua elämäänsä. Voimme auttaa meidän nuoria urheilijoitamme kasvamaan terveiksi ja hyvinvoiviksi ja antaa mahdollisuudet edetä lajissa laadukkaasti. Täältä saavat hyviä ystäviä niin nuoret kuin vanhemmatkin.
6. Onko teillä palkattuja ohjaajia / henkilökuntaa?
Heinolan Taitoluistelijoilla on kokoaikaisesti palkattuna vain yksi työntekijä; päävalmentaja Laura Uski. Valmennuksista vastaavat Uskin lisäksi tuntivalmentajat.
7. Mikä kaikkea taitoluistelunäytöksen järjestäminen vaatii?
Näkyvin ja tärkein osuus on tietysti itse luistelijoilla ja heidän valmentajillaan, jotka valmistelevat ja harjoittelevat näytöksiä. Näytöksiin nähdään paljon vaivaa. Siellä ei esitetä vanhoja ohjelmia, vaan näytöstä varten tehdään ja harjoitellaan aivan uudet koreografiat. Parinkymmenen uuden ohjelman luominen ja harjoitteleminen noin kuukauden aikana ei olekaan aivan pikku juttu. Koreografioita tekevät kaikki valmentajat, tällä hetkellä erityisesti tuntivalmentaja Johanna Uski, sekä isommat luistelijat itse.
Ruut Mäkinen (vas.) ja Maarit Nuutinen (oik) ahkeroivat asuja kevätnäytökseen.
Vanhemmat osallistuvat näytösvalmisteluihin esimerkiksi ompelemalla asuja, tekemällä ja pystyttämällä lavasteita, leipomalla kahvion tarjottavat ja pyörittämällä näytöksessä lipunmyyntiä ja kahviota. Näytösasuihin halutaan panostaa, sillä ne tuovat väriä ja näyttävyyttä, jotka ovat varmasti erityisesti pienten lasten mieleen. Monesti onkin kuultu, että näytöksen jälkeen luistelukouluun tulee uusia lapsia, koska näytös oli ollut niin hieno tai jokin hahmoista niin ihana.
Ahkeria näytöspukujen ompelijoita ovat olleet mm. johtokunnan jäsenet Maarit Nuutinen ja Ruut Mäkinen. Puvustussuunnittelusta vastaava Nuutinen tekee tiivistä yhteistyötä päävalmentajan kanssa. Pukujen pitää olla niin näyttäviä kuin toiminnallisiakin. Yhdessä pitää myös katsoa, että pukuvaihdot ehditään tekemään numeroiden välissä. Pienellä budjetilla tekeminen haastaa myös keksimään luovia ratkaisuja.
8. Kuinka monta tapahtumaa teillä on vuosittain? Entä kävijöitä näissä tapahtumissa?
Luistelunäytöksiä on tavallisesti kaksi vuodessa: kevätnäytös maalis-huhtikuun vaihteessa ja joulunäytös. Kevätnäytös järjestetään yleensä sunnuntaina, jolloin yleisöä on paikalla muutama sata. Kevätnäytöksestä järjestetään myös lisänäytös maanantaina. Sinne kutsutaan Heinolan päiväkotilaisia ja koululaisia. Viime keväänä maanantainäytöksessä oli paikalla n. 300 lasta opettajineen. Luistelukisoja on yleensä kahdesti vuodessa. Yleisömäärät vaihtelevat suuresti.
Päävalmentaja Laura Uskin vastaukset:
9. Onko seurasta ponnistanut luistelijoita ammattilaispiireihin?
Taitoluistelussa ammattilaisuudesta puhuessa tarkoitetaan showluistelijoita (Disney on Ice, risteilyalusten esiintyjät jne.), joita meiltä ei toistaiseksi ole. Kuitenkin lajin parissa ammatikseen työskenteleviä valmentajia ja taitoluistelutuomareita on useampia tullut seurastamme sekä ylipäänsä liikunta-alan ammatikseen valinneita löytyy myös.
10. Miten lajin suosio Heinolassa on kehittynyt viime vuosien aikana?
Suosio vaihtelee vuosittain. Kuitenkin viimeisen 10 vuoden aikana luistelijamäärät kilpaluistelijoiden osalta ovat pysyneet tasaisesti samana, siellä n. 20 kohdilla. Luistelukouluissa ja harrasteryhmissä on hajontaa vuosittain, mutta jatkavia luistelijoita olemme onnistuneet kuitenkin aina saamaan. Taitoluistelu kilpatasolla on vaikea laji, johon erikoistutaan varhaisessa vaiheessa. Tästä syystä laji ei ole isojen massojen suosiossa, kun monesti lapsena halutaan harrastaa ja kokeilla monia erilaisia lajeja.
11. Millaisena näette lajin tulevaisuuden Heinolassa (ikäluokkien pienentyessä)?
Tilanne on haastava ja väistämättä tulevaisuus huolestuttaa. Mutta ainoa mitä voimme tehdä on jatkaa oman toimintamme kehittämistä aina vain laadukkaammaksi ja monipuolisemmaksi. Lisäksi voimme jatkossakin yhdessä talkoovoimin kerätä rahaa, jotta Heinolassa voi luistella kohtuullisin hinnoin. Sitten on vain toivottava parasta, että tarpeeksi lapsia löytäisi lajin pariin.
Teksti: Jussi Varjo HU
Kuvat: Heinolan Taitoluistelijat
